Tutkimustiedon hyödyntämisen hallinta liiketoiminnassa terveysalalla
Jälkiseuranta tehty: 13.02.2026Tutkimustiedon hyödyntämiseen suunnatun julkisen rahoituksen tulisi olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, ja sen tulisi kattaa koko arvoketju tiedon tuotannosta sen kaupallistamiseen. Jälkiseurannan perusteella tarkastuskohteissa on tapahtunut tarkastuksen suositusten suuntaista kehitystä.
Valokuva: iStock
Jälkiseurannan yhteenveto
Jälkiseurannassa havaittiin edistystä poikkihallinnollisessa strategisessa ohjauksessa ja tutkimustiedon hyödyntämisen rahoituksen kehittämisessä. T&K-rahoituslaki ja monivuotinen suunnitelma tukevat rahoituksen pitkäjänteisyyttä, mutta kaupallistamisvaiheen rahoitus on yhä haaste. Terveys- ja hyvinvointialan kasvuohjelman aikana edellytykset kehittämistoiminnan tuloksellisuuden seurantaan ja arviointiin ovat parantuneet. Suositusten suuntaista kehitystä on tapahtunut, eikä jälkiseurantaa ole tarvetta jatkaa.
Tarkastusviraston suositukset
Työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tulisi sovittaa nykyistä paremmin yhteen terveysalan kasvustrategian kaltaiset poikkihallinnolliset strategiat ja ministeriöiden muu valtion organisaatioihin kohdistuva strateginen ja rahoitusohjaus sekä rahoitusorganisaatioiden lakisääteiset tehtävät.
Työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja niiden alaisten rahoitusorganisaatioiden tulisi yhdessä kehittää tutkimustiedon hyödyntämisen rahoitusta siten, että tutkimustiedon hyödyntämisen tukeminen tiedon tuottamisesta sen kaupallistamiseen tulee nykyistä systemaattisemmin ja kattavammin rahoituksen piiriin ja varmistetaan rahoitusorganisaatioiden kyky ja mahdollisuus suunnitella pitkäjänteisesti rahoitustaan kokonaisuutena.
Työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön tulisi varmistaa, että terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa tukevan, hallinnonalojen rajat ylittävän kehittämistoiminnan tehtävät ja vastuut ovat selkeitä ja kattavia. Ministeriöiden tulisi myös seurata ja arvioida kehittämistoiminnan tuloksellisuutta.
Suomen Akatemian ja opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi sitoutua jo ohjelmien toteuttamispäätösten yhteydessä niiden arvioimiseen.
Business Finlandin tulisi seurata rahoitusinstrumenttien tavoitteiden toteutumista nykyistä systemaattisemmin ja kattavammin. Tavoitteiden toteutumisen seurantaa voisi tehdä esimerkiksi hankkeiden loppuraportoinnin yhteydessä.
Tietoa tarkastuksesta
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi, kuinka tuloksellisesti tutkimustiedon hyödyntämistä liiketoiminnassa on edistetty politiikka- ja strategiaohjauksen ja julkisten rahoitusvälineiden avulla.
Tarkastus kohdistui erityisesti vuonna 2014 julkaistuun Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaan ja vuosien 2016–2018 tiekarttaan. Lisäksi VTV arvioi julkista tutkimus- ja kehittämisrahoitusta (T&K) jakavien Business Finlandin ja Suomen Akatemian rahoitusvälineiden hallintaa.
Terveysalan kasvustrategian tavoitteena on tehdä Suomesta kansainvälisesti tunnettu terveysalan TKI- ja liiketoiminnan edelläkävijä. Sen toimeenpanoa tehostamaan laadittiin tiekartta vuosille 2016–2018. Nykyistä toimeenpanoa ohjaa vuosien 2020–2023 tiekartta.
T&K-rahoitukseen on valtion vuoden 2022 talousarviossa varattu 2,49 miljardia euroa. Suomen T&K-menot suhteessa BKT:hen alenivat 2,8 prosenttiin vuosina 2009–2019. Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on kasvattaa niiden BKT-osuus 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Terveysala on TKI-toimialana kehittynyt 2010-luvulla erittäin myönteisesti.
Strategian ja tiekartan tehokasta toimeenpanoa ja strategian tuloksellisuuden arviointia ovat vaikeuttaneet tavoitteiden yleisluontoisuus, ohjausvälineiden heikko koordinaatio, lyhytjänteinen rahoitus sekä toimijoiden vastuiden ja tehtävien epäselvyys.
Kokonaisuuden hallintaa haastoi toimeenpanon hajautuminen kolmeen ministeriöön ja kahteen rahoitusorganisaatioon: työ- ja elinkeinoministeriöön, opetus- ja kulttuuriministeriöön, sosiaali- ja terveysministeriöön, Business Finlandiin ja Suomen Akatemiaan.
Toimeenpanossa ministeriöt sopeuttivat pikemminkin kasvustrategiaa ministeriön omiin lähtökohtiin ja toimintamalleihin kuin uudelleenarvioivat toimintatapojaan strategian avulla. Myös rahoitusorganisaatiot keskittyivät kirkastamaan ensisijaisesti perustehtäviensä mukaisia tavoitteitaan ja strategioitaan suhteessa strategiaan.
VTV suosittaakin, että ministeriöt sovittaisivat paremmin yhteen terveysalan kasvustrategian kaltaiset poikkihallinnolliset strategiat, ministeriöiden muun strategisen ja rahoitusohjauksen sekä rahoitusorganisaatioiden lakisääteiset tehtävät. Ohjausta on myös tarpeen koota ja selventää.
Terveysalan kasvustrategia on TKI-toiminnassa uudenlainen, sektorirajat ylittävä politiikka- ja strategiaohjauksen väline. Jotta se kykenisi käytännössä ja tehokkaasti ohjaamaan hallintoa uudenlaisiin toimintatapoihin, tarvitaan toimeenpanon tueksi kehittynyttä seurantaa ja tiedonhallintaa. Tarkastuksen perusteella nämä suurelta osin puuttuivat.
Rahoitusorganisaatioiden lyhytjänteinen rahoitusohjaus on hankaloittanut tutkimustiedon kaupallistamisen tukemista. Tutkimustiedon hyödyntämiseen suunnatun julkisen rahoituksen tulisi olla suunnitelmallista ja pitkäjänteistä, ja sen tulisi kattaa koko arvoketju tiedon tuotannosta sen kaupallistamiseen. Rahoitusorganisaatioiden tulisi myös voida suunnitella rahoitusta kokonaisuutena pitkällä aikavälillä.
Liitetiedostot
Yhteyshenkilöt
Hanna Virta
Johtava tuloksellisuustarkastaja, KTT
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö
