Työperusteinen maahanmuutto – Maahanmuuttohallinnon tehokkuus, asiakaslähtöisyys sekä ulkomaisen työvoiman rekrytointi sosiaali- ja terveysalalle
Jälkiseuranta tehty: 09.01.2026Työperusteisesta maahanmuutosta vastaavien viranomaisten tulisi panostaa erityisasiantuntijoiden lisäksi työntekijöiden ja yrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä lupaprosessien sujuvoittamiseen ja lupajärjestelmän asiakaslähtöisyyteen. Jotta työperusteisen maahanmuuton tavoitteet voisi saavuttaa, on myös tiivistettävä viranomaisten yhteistyötä ja parannettava maahanmuuttajien kielitaitoa ja ammatillista osaamista.
Valokuva: Somppu Kopisto
Tarkastuksessa selvitettiin viranomaistoimia ja hallinnollisia prosesseja, jotka liittyvät työperusteiseen maahanmuuttoon. Erityisesti selvitettiin, ovatko prosessit tehokkaita ja asiakaslähtöisiä ja onko viranomaisten välinen yhteistyö toimivaa.
Suomen väestö ja työllisten määrä kasvavat ainoastaan maahanmuuton kautta. Vuodesta 2003 lähtien hallitusohjelmiin on kirjattu, että työperusteisen maahanmuuton edistäminen on keino kohentaa väestöllistä huoltosuhdetta, vahvistaa taloutta sekä helpottaa työvoimapulasta kärsivien alojen tilannetta.
Työperusteisen maahanmuuton hallinnon siirtyminen työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle on näkynyt työlupaprosessien määrätietoisena kehittämistyönä. Erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien luvat käsitellään tavoitellussa kahdessa viikossa. Työ- ja elinkeinoministeriö pyrkii jouduttamaan erityisasiantuntijoiden lupaprosessia entisestään pikakaista -palvelulupauksen ja siihen kuuluvan kansallisen ns. D-viisumin avulla, joka tuli voimaan kesäkuussa 2022. Tarkastuksen perusteella D-viisumin täysimääräinen käyttöönotto edellyttää kuitenkin hallinnolta lisätoimia ja kustannusten ja hyötyjen suhteen arviointia. Suomen ulkomaan edustustojen mukaan vain murto-osa erityisasiantuntijoista haki D-viisumia sen voimassaolon ensimmäisten kuukausien aikana eikä osuuden arvioida juuri nousevan.
Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula on suuri, mutta toimenpiteet työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi ovat olleet vähäiset. Sote-alan osaamis- ja työvoimatarpeen ennakoinnille tulisi luoda pysyvät käytännöt, tietopohjat ja organisointi. Lisäksi valtion, kuntien ja elinkeinoelämän tulisi yhteistyössä panostaa maahanmuuttajien kielitaidon ja ammatillisen osaamisen parantamiseen.
Tarkastukseen perustuvat suositukset
Työperusteisen maahanmuuton tietopohjan puutteet selvitetään ja korjataan siten, että jatkossa oleskeluluvan syytä kuvaava tieto kyetään yhdistämään muuhun kansalliseen rekisteritietoon.
Sote-alan osaamis- ja työvoimatarpeen ennakoinnille luodaan pysyvät käytännöt, tietopohja ja organisointi. Tässä tulee tukeutua käynnissä olevaan sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelmaan sekä valtioneuvoston linjauksiin valtakunnallisen ennakointijärjestelmän kehittämiseksi.
Lupaprosesseista vastaavat viranomaiset panostavat erityisasiantuntijoiden lisäksi työntekijöiden ja yrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä lupaprosessien sujuvoittamiseen sekä asiakaslähtöisyyden edelleen kehittämiseen.
Maahanmuuttovirasto kehittää asiakaspalveluaan työnantajien ja työperusteisten hakijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa, esimerkiksi tiedottamalla voimakkaammin viraston uudistetusta puhelinpalvelusta ja osoittamalla ulkomaisia työntekijöitä rekrytoiville yrityksille yhteyshenkilön tiedusteluja ja lisätietojen antamista varten.
Kun sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö arvioivat ulkomaisen työvoiman rekrytointiin liittyvän lainsäädännön kehittämistarpeita, tulee ministeriöiden arvioida myös kielitaitoa koskevan pykälän täsmentämistä ja sitä, minkä tasoista kielitaitoa nykypäivän sote-alan tehtävissä vaaditaan.
Jälkiseurannan yhteenveto
Työperusteisesta maahanmuutosta vastaavat viranomaiset ovat reagoineet tarkastuksessa annettuihin suosituksiin. Useimmissa tapauksissa suositukset ovat toteutuneet täysin tai lähes täysin. Joidenkin suositusten toimeenpano on vielä kesken. Työperusteiseen maahanmuuttoon vaikuttavat merkittävästi kulloinenkin hallitusohjelma ja sen toimeenpano. Tämä näkyy myös jälkiseurannan toteutuksessa, kun kansalliset tavoitteet ovat muuttuneet tarkastuksen julkaisun jälkeen.
Lisätietoja
Sari Hanhinen
Tarkastuspäällikkö
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: sosiaali-ja-terveysministerio, työ- ja elinkeinoministeriö
Mikko Koskinen
Johtava tuloksellisuustarkastaja
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: sosiaali-ja-terveysministerio, työ- ja elinkeinoministeriö
Taina Rintala
Tuloksellisuustarkastusneuvos, VTT, OTT
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: sosiaali-ja-terveysministerio, työ- ja elinkeinoministeriö