Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana
Valtion budjetointia rajoittavista finanssipoliittisista säännöistä luovuttiin Suomessa ja muualla EU:ssa vuonna 2020 koronapandemiaan vedoten. Sen tuloksena Suomen valtion budjetin menotaso nousi voimakkaasti, koronakriisiin liittymättömiin kohteisiin ohjattiin pysyviä menolisäyksiä ja määrärahataso mitoitettiin tarpeettoman korkealle, mikä näkyi käyttämättä jääneiden ja siirtyvien määrärahojen kasvuna.
Valokuva: Getty Images
VTV:n finanssipolitiikan valvonta selvitti
- paljonko määrärahojen taso kasvoi suhteessa aiempaan trendiin ja hallituksen suunnitelmiin
- mihin COVID-19-pandemian aikana tehdyt menolisäykset kohdentuivat
- kiihdyttikö finanssipoliittisista säännöistä luopuminen menolisäyksiä koronakriisiin liittymättömiin kohteisiin
- muuttuiko määrärahatason mitoitus suhteessa määrärahojen toteutuneeseen käyttöön.
Tärkeimmät havainnot
- Valtion budjetin menotaso oli vuosina 2020–2023 keskimäärin 10 miljardia euroa korkeammalla tasolla kuin mitä Rinteen-Marinin hallitus suunnitteli ennen pandemiaa.
- Hallitus kohdensi koronakriisin hoitoon yhteensä noin 18,2 miljardia euroa väliaikaisia lisäyksiä.
- Hallitus teki pysyviä lisäyksiä koronakriisiin liittymättömiin kohteisiin kuten valtiontalouden toimintamenoihin, kuntataloudelle ja puolustusmenoihin.
- Määrärahataso ylimitoitettiin vuosina 2020–2023 eli määrärahoja budjetoitiin enemmän kuin oli välttämätöntä.
- Käyttämättä jääneet ja siirtyvät määrärahat kasvoivat 4 prosenttiyksikköä koronakriisin alussa ja periytyivät sen jälkeen myös seuraaville vuosille.
Lyhyesti
COVID-19-pandemiaan vastattiin Suomessa ennen kaikkea valtion budjetin menotasoa kasvattamalla. Silti tarjolla on ollut vain niukasti tietoa siitä, mihin menolisäykset kohdentuivat.
Vuonna 2020 noin 70 prosenttia menolisäyksistä kohdentui koronakriisin hoitoon eli pandemian torjuntatoimiin, työttömyystukeen, kotitalouksien tulonsiirtoihin sekä yritysten tukemiseen ja pääomittamiseen. Vuodesta 2021 alkoivat korostua menolisäykset, jotka eivät liittyneet koronakriisiin. Näitä olivat määrärahalisäykset valtionhallinnon toimintamenoihin, kuntataloudelle ja puolustukseen. Menotason pysyvää kasvua selittävät valtaosin menolisäykset, joita tehtiin finanssipoliittisista säännöistä luopumisen jälkeen.
Finanssipoliittisista säännöistä luopuminen johti pysyviin määrärahalisäyksiin valtionhallinnon toimintamenoihin, kuntataloudelle ja puolustukseen.
Menomäärärahataso ylimitoitettiin koronapandemian aikana eli määrärahoja budjetoitiin enemmän kuin oli välttämätöntä. Tämä näkyi käyttämättä jääneiden ja siirtyvien määrärahojen laaja-alaisena kasvuna. Taustalla olivat vuosina 2021–2022 tavanomaista suuremmat menolisäykset ja vuosina 2022–2023 korkean määrärahatason periytyminen seuraaville vuosille.
Jatkossa finanssipoliittisista säännöistä poikkeaminen tulee rajata selkeästi ja vain välttämättömiin kriisimenotarpeisiin. Poikkeuslausekkeiden käytön rajoittaminen vahvistaa finanssipoliittisten sääntöjen uskottavuutta ja tukee julkisen talouden kestävyyttä myös tulevissa kriiseissä.
Noin
41 mrd. €
lisämenoja vuosina 2020–2023
Käyttämättä jääneiden tai siirtyvien määrärahojen kasvu 2020–2021
4
prosenttiyksikköä
Lisämateriaalit
PDF 416 kt Yhteenveto lausunnoista: Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana
PDF 141 kt
Yhteyshenkilöt
Suvi Kangasrääsiö
Vanhempi ekonomisti
Finanssipolitiikan valvonta