Valtion liikuntatoimi
Valtion liikuntarahoitus on pirstaleista, olemassa olevia rakenteita ylläpitävää ja ohjaus väljää. VTV kehottaa lisäämään perusrahoituksen strategisuutta ja varmistamaan, että rahoitus tukee koko väestön liikkumista.
Valokuva: Jessika Laakkonen
Mitä tarkastettiin?
- Ministeriön käyttämien liikuntamäärärahojen ohjauskeinojen tuloksellisuutta yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseksi.
- Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustusten myöntämistä.
- Liikunnan koulutuskeskusverkoston ohjausta ja koulutuksen kohdentumista.
- Kuntien liikunnan valtionosuuksien ja muiden valtionavustusten kohdentumista sekä liikuntaolosuhteiden rahoitusta.
- Liikuntamäärärahojen budjetoinnin läpinäkyvyyttä ja selkeyttä.
Tärkeimmät havainnot
- Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa liikuntarahoitusta pääasiassa väljästi ilman strategisia painopisteitä, mikä on johtanut sekä päällekkäiseen rahoitukseen että sen sirpaloitumiseen.
- Ministeriö on pitänyt kuntien liikunnan valtionosuuksia yleiskatteellisena tukena kunnille ja paikannut ohjausvajetta myöntämällä lukuisia ja valtionosuusrahoituksen kanssa päällekkäisiä investointi- ja erityisavustuksia.
- Liikunnan koulutuskeskuksille myönnetyllä valtionosuusrahoituksella ei optimaalisella tavalla edistetä liikuntamäärärahoille asetettuja tavoitteita. Liikunnan koulutuskeskuksista suurin osa edistää niille myönnettyjen ylläpitämislupien mukaan koko väestön terveyttä ja hyvinvointia koulutuksellisin keinoin, mutta niiden suoritteet painottuvat enenevissä määrin huippu-urheiluun ja valmennukseen ja siten myös jo entuudestaan paljon liikkuviin.
- Liikuntaa edistävät järjestöt ovat keskeisiä liikuntapolitiikan toteuttajia, mutta yleisavustusten myöntökriteerit painottavat vakiintuneen järjestörakenteen ylläpitämistä eivätkä sisällä kannustimia liikuntalain tavoitteiden saavuttamiseksi.
- Liikuntaolosuhteiden rahoitus on euromääräisesti painottunut suurille areenahankkeille, mutta asukaslukuun suhteutettuna pienet kunnat saavat liikuntapaikkarakentamiseen suhteellisesti enemmän avustusta.
Lyhyesti
Valtion liikuntamäärärahat ovat vuosittain noin 150–180 miljoonaa euroa. Vaikka määrärahojen osuus valtion budjetista on pieni, ne liittyvät väestön liikkumattomuuden haasteeseen ja sen yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Aiheesta ei ole aiemmin tehty tuloksellisuustarkastusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut määrärahoja liikuntalain laajojen tavoitteiden mukaisesti. Strategisten painopisteiden puute ja rahoituksen hajautuminen laajalle toimijajoukolle ovat johtaneet päällekkäisyyksiin ja sirpaloitumiseen sekä epäselviin tuloksellisuusvastuisiin. Vähän liikkuvien aktivointiin kohdentuu vain niukasti suoraa rahoitusta. Koko väestön fyysisen aktiivisuuden lisäämistä edistetään erillisellä kehittämisrahoituksella, mikä edelleen hajauttaa rahoitusta. Ministeriön liikuntapolitiikan toimeenpano painottuu avustuspäätöksiin strategisen ohjauksen sijaan.
Ministeriön vähäinen strateginen ohjaus on johtanut päällekkäiseen ja olemassa olevia rakenteita ylläpitävään rahoitukseen.
Keskimäärin noin
6,7 %
liikunnan määrärahoista on vuosina 2015–2024 kohdentunut liikunnallisen elämäntavan hankkeisiin vähän liikkuville
Noin
345,5 milj. €
valtionavustuksina (60 %) ja -osuuksina (40 %) kuntien liikuntatoimintaan vuosina 2018–2024
Tarkastusviraston suositukset
Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkentaa valtion talousarvion liikuntatoimen luvun 29.90 toimeenpanovastuun liikuntapolitiikan yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämisessä ja sisällyttää tavoitteet määrärahojen ohjausrakenteisiin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja valtiovarainministeriö siirtävät kuntien liikunnan valtionosuudet osaksi valtiovarainministeriön peruspalveluiden valtionosuusmomenttia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi liikunnan koulutuskeskusten ylläpitämislupien perusteet ja ohjaa koulutuskeskusverkoston rahoituksen vastaamaan todennettuja tarpeita.
Opetus- ja kulttuuriministeriö luo kriteerein ja kannustimin edellytykset liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustusten tulokselliselle käytölle.
Jälkiseurannan ajankohta
Tarkastuksen jälkiseuranta tehdään vuonna 2028.
Lisämateriaalit
PDF 525 kt Yhteenveto lausunnoista: Valtion liikuntatoimi
PDF 221 kt
Yhteyshenkilöt
Nina von Hertzen-Oosi
Johtava tuloksellisuustarkastaja
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö
Olli Jakonen
Ylitarkastaja
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö
Muita teemaan liittyviä raportteja
