Valtion velanhallinta
Jälkiseuranta tehty: 09.12.2025Valtio maksoi vuonna 2020 korkomenoja valtion velasta noin 900 miljoonaa euroa. On kriittistä kehittää ja arvioida korkoriskistrategiaa edelleen. Jotta kriisinkestävyyttä saadaan parannettua, on vahvistettava riskienhallintaa sekä panostettava ICT- ja henkilöresursseihin.
Valokuva: Getty Images
VTV on tarkastanut valtion velanhallintaa. Velanhallinnalla tarkoitetaan valtion budjettitalouden lainanottoa ja valtion kassanhallintaa sekä niihin liittyvien riskien hallintaa. Tarkastuksessa arvioitiin valtion velanhallinnan järjestelyjä, riskienhallintaa ja toiminnan tuloksellisuuden edellytyksiä.
Velanhallinta on valtion toiminnan rahoittamisen kannalta kriittinen toiminto. Valtion lainanoton avulla maksetaan takaisin erääntyvää valtionvelkaa ja katetaan valtion budjetin mahdollinen alijäämä. Valtion velka vuoden 2020 lopussa oli 124,8 miljardia euroa. Velan määrä kasvoi koronakriisin aiheuttamien kustannusten ja talouden elvytystoimien vuoksi vuonna 2020 poikkeuksellisen paljon: 19,0 miljardia euroa.
Valtion velanhallinnan strategia on osoittautunut pääosin toimivaksi myös haastavissa taloudellisissa olosuhteissa. Koronakriisinkin aikana velanhallinnan tärkeimmässä tavoitteessa eli maksuvalmiuden turvaamisessa onnistuttiin. Valtiokonttori turvautui osin poikkeuksellisiin toimenpiteisiin, kun se teki kahdenvälisiä viitelainojen lisäemissioita (private placement). Lainaa siis hankittiin lisää neuvottelemalla kahdenvälisesti useiden päämarkkinatakaajapankkien kanssa. Lisävelkaa hankittiin tällä tavalla yhteensä 7,35 miljardia euroa. Vaikka toiminta oli onnistunutta, tulisi private placement -lisäemissioihin jatkossa tukeutua vain poikkeustilanteissa.
Viime vuosina velanhallinnan käytännöissä tapahtuneet muutokset eivät ole kaikilta osin välittyneet talousarvioon, ja toiminnan kustannukset ovat jääneet osin hankalasti tulkittaviksi. Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin tulee kehittää budjetointia entistä läpinäkyvämpään suuntaan. Valtionhallinnon rakenteet eivät myöskään tue parhaalla tavalla velanhallinnan kaltaisten, organisaatiorajat ylittävien kokonaisprosessien riskienhallintaa. Riskienhallinnan kannalta on olennaista, että sisäisen tarkastuksen raportit toimitetaan toimintaa ohjaavalle ja valvovalle taholle yksi yli yhden -periaatteen mukaisesti.
Tarkastukseen perustuvat suositukset
Velanhallinnan korkoriskistrategian arvioiminen on tärkeää nykyisissä taloudellisissa olosuhteissa. Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin tulee tehdä tätä työtä säännöllisesti.
Valtiokonttorin tulee käyttää viitelainoihin tehtäviä private placement -liikkeeseenlaskuja vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Lisäksi private placement -prosessia pitää kehittää niin, että riittävä dokumentointi ja prosessikontrollit toteutuvat.
Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin tulee huolehtia talousarvioprosessissa siitä, että tulo- ja menovirrat budjetoidaan toiminnan luonteen ja muuttuneen toimintaympäristön mukaisesti. Pääomatappioita tulee budjetoida vain tarpeen vaatiessa. Emissiovoittojen ja -tappioiden merkitystä tulee kuvata tarkemmin talousarviossa ja tilinpäätösraportoinnissa. Pankeille maksettavat palkkiot tulee tuoda esille talousarviossa selkeämmin.
Valtiovarainministeriön tulee ottaa käyttöönsä asianmukaiset ja riittävät riskienhallintamenettelyt velanhallinnan prosessissa sekä laatia riskienhallinnan kuvaus
Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin tulee korjata velanhallinnassa käytettävien korkomallien ongelmakohdat ja strategista korkoriskiaseman valintaa koskevaa analyysiä tulee edelleen kehittää riittävin resurssein.
Valtiokonttorin sisäisen tarkastuksen raportit tulee toimittaa velanhallintaa ohjaavalle ja valvovalle valtiovarainministeriölle yksi yli yhden -periaatteen mukaisesti.
Valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin tule vahvistaa riskienhallinnan edellytyksiä ja varmistaa toiminnan jatkuvuus.
Jälkiseurannan yhteenveto
Jälkiseurannan perusteella valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori ovat jatkaneet toimintansa kehittämistä ja tehneet VTV:n suositusten suuntaisia uudistuksia. Velanhallintaan tehtyjen merkittävien muutoksien takia on tärkeää arvioida muutosten vaikutuksia sekä jatkaa velanhallinnan korkoriskistrategian arvioimista säännöllisesti. Jälkiseurannan perusteella valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori ovat toteuttaneet tarkastuksen suosituksia riittävästi. Jälkiseurantaa ei ole tarvetta jatkaa.
Lisätietoja
Jonna Toivoniemi
Valvontapäällikkö
Avoimuusrekisterin valvonta, Kanteluiden ja väärinkäytösilmoitusten käsittely, Vaali- ja puoluerahoituksen valvonta
Samuel Mustonen
Ylitarkastaja
Tilintarkastus
Tarkastusalueet: oikeusministeriö, puolustusministeriö, sisäministeriö, tasavallan presidentin kanslia, ulkoministeriö, ympäristöministeriö
