Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2025
Pääjohtajan puheenvuoro: Valtion taloutta tulee vahvistaa pitkäjänteisesti – tarkastustieto auttaa luomaan tilannekuvaa
Valtion talouden alijäämäisyys on jatkunut pitkään. Kyse ei ole enää suhdanteista riippuvasta asiasta, vaan rakenteellisesta ongelmasta. Tarvitaan siis ylivaalikautista, johdonmukaista talouspolitiikka. Se jos mikä vahvistaisi talouden toimijoiden luottamusta tulevaan ja edistäisi taloutemme resilienssiä, jonka merkitystä ei voi aliarvioida näinä aikoina. Valtiontalouden tarkastusvirasto omalta osaltaan pyrkii mandaattinsa puitteissa tuottamaan valtiontalouden ja taloudenhoidon kannalta merkittävistä asioista luotettavaa ja olennaista tarkastus- ja valvontatietoa, joka toivoaksemme auttaa yhteisen tilannekuvan luomisessa.
Hallinnonalat, siis ministeriöt ja virastot, ovat saaneet hoitaakseen mittavat säästöt. Itse hallitusohjelmaan sisältyneiden säästöjen lisäksi lisäsäästöjä on hallinnonaloille osoitettu kahdessa peräkkäisessä julkisen talouden suunnitelmassa. Tässä kertomuksessa esiteltäviä tarkastuksia tarkasteltaessa nousee muutama rakenteellinen seikka, jotka ehkä hieman yllättäen vaikeuttavat säästöjen tekemistä.
Julkisen talouden tasapainottamiseksi hallinnonaloille asetetaan säästötavoitteita, mutta samaan aikaan vuotuisen talousarvion määrärahoista merkittävä osa siirtyy seuraavalle vuodelle käytettäväksi. Vuoden 2023 valtion tilinpäätöksen mukaan vuodelle 2024 siirtyi yhteensä 9,80 miljardia euroa. Vaikka suuri osa summasta oli sidottu tiedossa oleviin menoihin, olennainen osa oli vielä sitomatta. Vuoden 2024 tilinpäätöksessä siirtyvä erä on pysynyt lähes ennallaan, 9,75 miljardissa eurossa.
Valtion virastojen ja laitosten menojen supistaminen ei tosiasiallisesti toteudu lyhyellä aikavälillä, koska useilla niistä on käytettävissään aikaisemmilta vuosilta siirtyneitä eriä, joita ei ole sidottu tiettyihin menoihin. Suuret siirtyvät erät heikentävät myös budjetoinnin läpinäkyvyyttä ja siten eduskunnan budjettivaltaa.
Toinen keskeinen haaste liittyy hallinnon siiloutumiseen. Tähän on pyritty vastaamaan erilaisilla ohjelmilla ja strategioilla, joiden tavoitteena on koordinoida usean hallinnonalan toimintaa ja toimenpiteitä. Oma toimintamuotonsa ovat parlamentaariset työryhmät, joissa pyritään muodostamaan yhteinen näkemys kulloinkin käsillä olevista kysymyksistä.
Hallinnonrajat ylittävä ohjelma- ja strategiatyö on hyödyllistä yhteistyön ja voimavarojen kokoamisen näkökulmasta, mutta säästöjen näkökulmasta niissä on ongelmallisia piirteitä. Ohjelmissa lähdetään usein siitä, että kyseiseen asiaan tulee panostaa mahdollisimman laajasti. Lähtökohta luo paineen sisällyttää ohjelmaan kaikki mahdollinen aiheeseen liittyvä, vaikka toimenpiteet eivät olisi erityisen kustannusvaikuttavia tavoitteen saavuttamisen kannalta.
Toimenpiteen sisältyminen hallinnonalojen yhteiseen ohjelmaan voi muodostua lisäperusteeksi määrärahan säilyttämiselle, mikä vaikeuttaa siitä säästämistä. Tällöin juustohöyläperiaatteella tehtävät säästöt voivat painottua ministeriöissä toimiin, jotka eivät kuulu yhteisiin ohjelmiin – vaikka ne olisivat hallinnonalan ydintoimintoja.
Hallinnonalojen yhteistä ohjelmaa rakennettaessa valinnat tulisi tehdä määrärahojen käytön tehokkuus edellä – joskus se voi tarkoittaa resurssien siirtoa hallinnonalojen välillä. Sen pitäisi olla mahdollista, kun kaikilla on aidosti tavoitteena edistää yhteistä päämäärää.
Samankaltaiset haasteet koskevat myös muita menoja lisääviä päätöksiä. Parlamentaarisissa työryhmissä saatetaan linjata merkittävistäkin menolisäyksistä budjettiprosessin ulkopuolella, ikään kuin ohituskaistalta. Parlamentaarisissa työryhmissä kuitenkaan harvemmin sovitaan menoja vähentävistä toimenpiteistä. Vastaavalla tavalla vaikka puolustusmenojen erittäin merkittävästä lisäyksestä on yhteisymmärrys, samassa yhteydessä ei ole pohdittu miten lisäys rahoitetaan tai mitä menoja on vastaavasti karsittava.
Loppujen lopuksi valtiontalouden tervehdyttämisen pitäisi olla kaikkien yhteinen tavoite. Kaikki toimet, joilla siihen päästään, ovat tervetulleita. Senkin vuoksi määrärahojen käyttöä on tehostettava nyt ja tulevaisuudessa.
200 vuotta tarkastusta
Kulunut vuosi oli Valtiontalouden tarkastusviraston 200. toimintavuosi. Juhlavuosi sujui VTV:ssa tavanomaiseen tapaan työn merkeissä. VTV:n tehtävät ja työmäärä hieman laajenivat, kun viraston tehtäväksi säädetty avoimuusrekisterin ylläpito ja lobbaustoiminnasta ilmoittamisen valvonta alkoi vuoden 2024 alussa. Viime vuosille onkin ollut ominaista, että VTV:lle on osoitettu erilaisia valvontatehtäviä. Valtion talouden tarkastaminen on kuitenkin edelleen eniten VTV:a työllistävä tehtävä ja tässä eduskunnalle annettavassa kertomuksessa esitellään tarkastustyön tuloksia kootusti. Koska vuosikertomuksessa on mahdollista kertoa tarkastusten tuloksista vain tiivistetysti, kannustan aiheesta kiinnostunutta lukemaan myös varsinaiset tarkastuskertomukset. Tiedot löytyvät kunkin luvun lopusta. VTV julkaisee kaikki tarkastustulokset omilla verkkosivuillaan. Tarkastustyö ja sen avoimuus ovat omiaan lisäämään ihmisten luottamusta hallinnon toimintaan. Hyvät ja huonot asiat pyritään kertomaan niin kuin ne ovat.
Vuosikertomus tiivistää kuluneen vuoden tarkastustulokset
Kaikissa valtion kirjanpitoyksiköissä tehdään vuosittain tilintarkastus. Tämän VTV:n päätöksen ansiosta on mahdollista saada kootusti ja jatkuvasti tarkastustietoa koko valtion varojen käytön tasolla. Pitkän seurantatiedon perusteella voi sanoa, että taloudenpidon tila on säilynyt suhteellisen vakaana. Parin viime vuoden aikana VTV:n kirjanpitoyksiköille antamien huomautusten määrä oli hieman koholla, mutta vuoden 2024 tilintarkastuksissa määrä palautui aiemmalle tasolle. Huomautusten määrän lasku on hyvä asia ja toivottavasti tulevaisuudessa päästään vielä aiempaa alemmalle tasolle. Tilintarkastusten ja laillisuustarkastusten tuloksia esitellään luvussa 1.
Talouden laillisuutta uhkaa muun muassa talousrikollisuus ja muu epäeettinen toiminta. Myös kyberuhilla on selkeä taloudellinen näkökulma. Näihin uhkiin liittyen VTV tarkasti rahanpesun torjuntaan, korruptioon ja kyberuhkiin valmistautumista. Näiden tarkastusten tuloksia esitellään luvussa 2.
Ympäristötoimien valintaa ja tuloksellisuutta koskien valmistui tarkastukset ilmastotoimista ja vesiensuojelusta. Valtion panostus ilmastotoimiin on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina ja rahan käytön tehokkuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Tarkastusten tuloksia esitellään luvussa 3.
VTV tarkasti myös valtionhallinnon poikkeavien ohjaustapojen tuloksellisuutta. Tarkastusten tuloksia esitellään luvussa 4. Linjaorganisaatio ja tulosohjaus on niin sanotun ydinvaltion ohjauksen perusta. Ministeriöt ohjaavat alaistaan hallintoa, eli virastoja asettamalla niille tavoitteita ja antamalla resurssit ja virastot raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta. Tämän perusmallin lisäksi valtiolla on paljon toimintaa, jossa ohjaus tapahtuu linjaorganisaatiosta poikkeavasti. Useita hallinnonalaoja koskevissa asioissa luodaan usein yhteisiä strategioita tai ohjelmia, joilla toimintaa ohjataan. Näissä hallitus ja sen hallitusohjelma ovat usein keskeisessä roolissa. Ministeriöt ohjaavat valtion erityistehtäväyhtiöitä hallituksen omistajapoliittisen periaatepäätöksen linjaamana. Myös määrärahojen käyttö esimerkiksi valtionavuissa on usein ohjauskeinona.
Luvussa 5 käsitellään pyrkimyksiä edistää ihmisten osallistumista. Väestön ikääntyessä ja nuorten ikäluokkien pienentyessä on myös taloudellisessa mielessä tärkeää, että mahdollisimman suuri osa ihmisistä pystyy tekemään pitkän työuran. Lisäksi syrjäytymisen ja hoidon kustannukset ovat merkittäviä ja kohdistuvat myös valtion talouteen. Osallisuuden puutteessa ei ole aina kyse syrjäytymisestä perinteisessä mielessä, vaan myös palveluiden siirtyminen sähköiseksi ja verkkoon aiheuttaa joillekin ryhmille vaikeuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan.
Finanssipolitiikan tarkastusten ja niiden jälkiseurantojen tuloksia esitellään luvussa 6. Finanssipolitiikan valvonnan havainnot raportoidaan eduskunnalle erillisissä kertomuksissa, eikä niitä sen vuoksi käsitellä tässä kertomuksessa.
Luvussa 7 esitellään VTV:lle tehtyjen kanteluiden käsittelyä ja väärinkäytösilmoitusten käsittelyä, sisältöä ja määrää. Kanteluissa on erityisesti tuotu esiin epäilyksiä hankintojen lainmukaisuudesta. Viranomaisilla on velvollisuus ilmoittaa VTV:lle toiminnassaan tapahtuneesta taloudellisesta väärinkäytöksestä. Usein miten ilmoitukset ovat koskeneet valtionavustusten käyttöä. VTV on tehnyt huolestuttavan havainnon, että velvoitteesta huolimatta viranomaiset ilmoittavat vaihtelevasti kohtaamistaan väärinkäytöksistä tarkastusvirastoon.
Viimeisessä luvussa 8 esitellään VTV:n tavoitteita ja määrärahankäyttöä tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi luvussa esitellään VTV:n tärkeimmät tuotokset menneeltä ja osin kuluvalta vuodelta sekä tarkastellaan niiden kehitystä. Tuotosten määrän ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta kertomusvuosi on sujunut hyvin, mistä kiitos työhön paneutuvalle ja sitoutuneelle VTV:n henkilökunnalle.
Sami Yläoutinen
pääjohtaja