Siirry sisältöön

Valtiovarainministeriön meno- ja verokartoitukset

Valtiovarainministeriön vuonna 2023 julkaisemat meno- ja verokartoitukset olivat edistysaskel kartoitusten laadinnassa, koska kokonaisuus oli aiempaa kattavampi. Menokartoituksessa ei kuitenkaan kuvattu riittävästi sopeutustoimien vaikutuksia.

Valokuva: GettyImages

Mitä tarkastettiin

  • Valtiovarainministeriön vuonna 2023 julkaisemien meno- ja verokartoitusten kattavuutta
  • Kartoitusten sisältämien tietojen ajantasaisuutta, läpinäkyvyyttä ja keskinäistä johdonmukaisuutta
  • Kartoitusten laadinnan jatkuvuuden takeita

Tärkeimmät havainnot

  • Kartoitukset muodostivat kattavan kokonaisuuden, koska kartoitusten piirissä oli koko julkisen talouden menot ja tulot
  • Työllisyysvaikutusten epävarmuutta kuvattiin menokartoituksessa puutteellisesti.
  • Tulonjakovaikutuksia käsiteltiin menokartoituksessa vain niukasti.
  • Kartoitusten laadinnan jatkuvuudelle ei tällä hetkellä ole riittäviä takeita, koska velvoitetta niiden tekemisestä ja julkaisusta ei ole kirjattu lakiin tai asetukseen.
  • Muiden ministeriöiden rooli menokartoituksen laadinnassa oli epäyhtenäinen

Lyhyesti

Meno- ja verokartoitusten tavoitteena on auttaa hahmottamaan, mihin julkisia varoja tällä hetkellä käytetään ja miten verojärjestelmä tuottaa valtiolle varoja käytettäväksi. Kartoitukset ovat tärkeitä talouspolitiikan valmistelussa erityisesti vaalikauden vaihteessa.

Tarkastuksen mukaan vuoden 2023 kartoitukset olivat kattavia, koska kartoitukset käsittelivät koko julkista taloutta ja olennaiset meno- ja tuloerät olivat pääsääntöisesti mukana kartoituksissa. Menokartoitus ei sisältänyt yhteenvetoa esiin nostettujen säästömahdollisuuksien kohdentumisesta.

Sosiaaliturvaleikkauksiin liittyvien työllisyysvaikutusten epävarmuutta ja aikajännettä oli kuvattu puutteellisesti.

Säästötoimien vaikutusten kuvaamista menokartoituksessa tulee parantaa. Sosiaaliturvaleikkauksiin liittyvien työllisyysvaikutusten epävarmuutta ja aikajännettä oli kuvattu puutteellisesti. Myös tulonjakovaikutuksia olisi ollut tarpeellista kuvata laajemmin.

Menokartoituksen laatua voi heikentää se, että VM on osallistanut muita ministeriöitä kartoitusten valmisteluun vaihtelevasti.

Finanssipoliittinen kehikko muodostuu toimijoista, asiakirjoista sekä kotimaisista ja EU:n finanssipoliittisista säännöistä. Toimijoita ovat eduskunta, hallitus, VM, TPAN, VTV, TK ja EU. Kotimaiset ja EU:n finanssipoliittiset säännöt sisältävät tavoitteita, korjausmekanismeja ja vakiintuneita käytäntöjä. Asiakirjoja ovat vuosittaiset talousarviot, julkisen talouden suunnitelmat, VM:n riskiraportit, Tilastot ja ennusteet, TPAN:in raportit, VTV:n raportit sekä meno- ja verokartoitukset.
Meno- ja tulokartoitukset osana finanssipoliittista kehikkoa. Lyhenne TPAN viittaa Talouspolitiikan arviointineuvostoon. Lyhenne TK viittaa Tilastokeskukseen.

Noin

162 mrd. euroa

Julkisen talouden kokonaismenot vuonna 2025

Tarkastusviraston suositukset

Valtiovarainministeriön tulee esittää meno- ja verokartoituksissa perusteltu ja johdonmukainen linjaus siitä, miten erilaiset vaikutukset huomioidaan ja esitetään kartoituksissa. Siltä osin kuin arvioihin sisällytetään epäsuoria vaikutuksia, tulee huolehtia näiden vaikutusten luonteen kuvaamisesta, erityisesti koskien vaikutusten epävarmuutta ja vaikutusten toteutumisen aikajännettä.

Valtiovarainministeriön tulee esittää menokartoituksessa yhteenveto esiin nostettujen säästömahdollisuuksien kohdentumisesta eri menokohteisiin.

Valtiovarainministeriön tulee huolehtia kartoitusten jatkuvuudesta edistämällä sitä, että kartoitusten laadinta- ja julkaisuvelvoite lisätään lainsäädäntöön, esimerkiksi asetukseen julkisen talouden suunnitelmasta.

Valtiovarainministeriön tulee luoda systemaattinen prosessi vaalikausittaisille säännönmukaisille meno- ja verokartoituksille, jossa varmistetaan sektoriministeriöiden ja muiden asiantuntijoiden järjestelmällinen osallistaminen prosessiin. Prosessista on laadittava kuvaus, jossa kuvataan muun muassa prosessin organisointi, osallistuvat tahot, tarkasteltava kokonaisuus sekä aikataulut.

Jälkiseurannan ajankohta

Tarkastuksen jälkiseuranta tehdään vuonna 2028.

Lisämateriaalit

Yhteyshenkilöt

Mika Sainio

Johtava finanssipolitiikan tarkastaja

Finanssipolitiikan tarkastus

Ville Haltia

Johtava finanssipolitiikan tarkastaja

Finanssipolitiikan tarkastus

Kuva: Getty Images

Säästötoimien vaikutuksia tulisi kuvata paremmin VM:n menokartoituksessa

Valtiovarainministeriön meno- ja verokartoitukset ovat merkittävässä roolissa hallitusten työn suunnittelussa ja päätöksenteon taustalla. Vuoden 2023 kartoitusten kokonaisuus oli selvästi aiempaa kattavampi.
Lue tiedote

URN-tunniste

URN:ISBN:978-952-499-599-3 Pysyvä linkki: https://urn.fi/urn:isbn:978-952-499-599-3