Yksityismetsätalouden tuet ja korvaukset – Puuntuotannon edistäminen ja luonnon monimuotoisuus
Jälkiseuranta tehty: 21.05.2026Tarkastuksessa selvitettiin yksityismetsätalouden eri tukimuotojen tuloksellisuutta keskittyen puuntuotannon edistämisen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteisiin. Samalla arvioitiin, miten rahoitusjärjestelmät toimivat näiden kahden päätavoitteen osalta kokonaisuutena.
Jälkiseurannassa todettiin, että tarkastuksen suositukset ovat toteutuneet osittain.
Jälkiseurannan yhteenveto
Jälkiseurannassa havaittiin, että uuden Metka-tukijärjestelmän myötä puuntuotannon tukia on arvioitu lainsäädäntöprosessin puitteissa lainsäädäntöhankkeille tyypillisellä tavalla. Varsinainen järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on selvityksen mukaan alkamassa vuonna 2026 tai 2027. Verotukia ei ole arvioitu kokonaisuutena tarkastusviraston suosittelemalla tavalla.
Maa- ja metsätalousministeriö on selvityksen mukaan kehittänyt mittaristoa Metka-järjestelmän vaikuttavuuden seurantaan. Myös ympäristöministeriö on kehittänyt METSO-ohjelman seurantaa sekä pyrkinyt kehittämään ohjelman vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.
Tarkastukseen perustuvat suositukset
Maa- ja metsätalousministeriön sekä valtiovarainministeriön tulee arvioida kokonaisuutena puuntuotannon suorien ja verotukien ajanmukaisuutta, vaikutuksia ja hyöty-jä suhteessa niiden kustannuksiin.
Maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön tulee kehittää yksityismetsätalouden tukien ja korvausten kohdennusta, ehtoja ja seurantaa koordinoidusti niin, että tuet ja korvaukset yhdessä palvelevat mahdollisimman montaa yksityismetsille asetettua tavoitetta.
3. Maa- ja metsätalousministeriö tulee vahvistaa puuntuotannon työlajien vaikuttavuuden seurantaa mukaan lukien niiden biodiversiteetti- ja muiden ympäristövaikutusten seurantaa.
Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön tulee selvittää yhdessä tapoja kehittää eteläisen Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Selvitystä tarvitaan ainakin määräaikaisten suojelusopimusten tarkoituksenmukaisuudesta, suojeluhyötyyn perustuvista tulosperusteisista korvausmalleista sekä yksityismetsien suojelun kustannustehokkuudesta suhteessa valtion metsien suojeluun.
Tietoa tarkastuksesta
Valtio on tukenut yksityismetsien puuntuotantoa kohta sadan vuoden ajan. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnoima kemera-tukijärjestelmä toimi vuosina 1997–2023. Sinä aikana tukijärjestelmä muuttui varsin vähän, vaikka metsätalouden toimintaympäristö muuttui samaan aikaan merkittävästi. Kemera-tuesta noin 80–90 prosenttia käytettiin puuntuotannon edistämiseen. Tarkastushavaintojen perusteella puuntuotannon tukemisen kannustinvaikutuksista tarvitaan kuitenkin parempaa näyttöä ja tuelle vankempia perusteita tilanteessa, jossa puulle on olemassa toimivat markkinat. Kemera-järjestelmän korvannut metsätalouden kannustejärjestelmä (Metka) astui voimaan vuoden alussa 2024.
Kemera-järjestelmän toisena päätavoitteena oli metsien biologisen monimuotoisuuden turvaaminen. Sen katsottiin tapahtuvan ensisijaisesti kemeran ympäristötuella ja luonnonhoitohankkeilla, jotka luettiin osaksi METSO-ohjelmaa. Lisäksi kemeran puuntuotannon tukiehtoihin oli sisällytetty yksittäisiä ympäristöehtoja, joiden vaikuttavuutta ei kuitenkaan seurattu. Puuntuotannon tuet ja niiden ehdot eivät ole olleet kaikilta osin yhdensuuntaisia monimuotoisuustavoitteen kanssa.
METSO-ohjelman rahoitus muodostui tarkastushetkellä [2023] kameran 10-vuotisista ympäristötuista ja luonnonhoidon tuista sekä ympäristöministeriön hallinnoimista suojelu- ja luonnonhoidon määrärahoista. Ohjelman ennakoitiin saavuttavan määrällisen suojelutavoitteensa vuoteen 2025, joskin kemera-tukien osalta se oli epävarmaa. Myös suojelun laatu oli tarkastuksen perusteella hyvää. Tarkastusvirasto suositteli kuitenkin, että ministeriöt selvittävät yhdessä tapoja kehittää edelleen ohjelman kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Selvitystä tarvittiin muun muassa määräaikaisten suojelusopimusten tarkoituksenmukaisuudesta, koska niihin sisältyi riski, että valtio menettää jo investoimansa suojelupanoksen sopimuksen päättyessä.
Lisätietoja
Visa Paajanen
Tuloksellisuustarkastusneuvos
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö
Samu Kälkäjä
Ylitarkastaja
Tuloksellisuustarkastus
Tarkastusalueet: liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö