Suomi otti vuonna 2024 käyttöön avoimuusrekisterin ensimmäisenä pohjoismaana.
Avoimuusrekisteriin ilmoitetaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta vaikuttamistoiminnasta eli lobbaamisesta sekä sen neuvonnasta. Rekisterin tavoitteena on parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä, torjua epäasiallista vaikuttamista sekä vahvistaa kansalaisten luottamusta valtionhallintoon ja demokratiaan.
Vaikuttamistyötä tekevien organisaatioiden on rekisteröidyttävä avoimuusrekisterin verkkopalveluun ja tehtävä siellä puolen vuoden välein toimintailmoitus. Rekisteröinti- ja toimintailmoitukset julkaistaan verkossa, ja niihin pääsevät tutustumaan niin toimittajat, tutkijat kuin kansalaisetkin.
Jokaisen uuden toimijan on tehtävä rekisteröinti viimeistään vaikuttamistoiminnan eli lobbauksen tai sen neuvonnan aloittamispäivänä. Ilmoitukset vaikuttamistoiminnasta ja sen neuvonnasta tehdään avoimuusrekisteriin kahdesti vuodessa: tammi–kesäkuun toiminnasta raportoidaan heinä–elokuussa, ja heinä–joulukuun toiminnasta tammi–helmikuussa.
Tarkastusvirasto toimii avoimuusrekisterin rekisterinpitäjänä ja valvoo sen käyttöä. Virasto raportoi rekisterin toiminnasta ja valvonnasta eduskunnalle vaalikausittain. Lisäksi avoimuusrekisterillä on neuvottelukunta, joka muun muassa tekee aloitteita rekisterin kehittämiseksi ja määrittelee lobbauksen eettiset suositukset.