Avoimuusrekisterin toimintailmoitukset tehtiin ensimmäistä kertaa heinä–elokuussa.
Suomi otti avoimuusrekisterin käyttöön ensimmäisenä pohjoismaana ja avoimuusrekisterin ensimmäisen raportointijakson (1.4.–30.6.2024) ilmoituskausi päättyi elokuun lopussa. Vaikuttamistoiminnastaan eli lobbauksestaan sekä sen neuvonnasta ilmoitti määräaikaan mennessä 797 organisaatiota.
Vuoden alusta voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistettua suunnitelmallista ja pitkäjänteistä vaikuttamistoimintaa eli lobbausta harjoittavia tahoja rekisteröitymään avoimuusrekisteriin ja raportoimaan vaikuttamistoiminnastaan puolivuosittain. Lain voimaantulon aikataulusta johtuen ensimmäinen raportointijakso oli poikkeuksellisesti hieman lyhyempi.
“Rekisteröityneiden on tehtävä toimintailmoitus myös siinä tapauksessa, että toiminta on jäänyt pienimuotoiseksi tai sitä ei ole ollut lainkaan kyseisen raportointijakson aikana”, muistuttaa ylitarkastaja Artur von Bonsdorff.
Ilmoitusvelvollisia ovat avoimuusrekisterilain perusteella mm. osakeyhtiöt, rekisteröidyt yhdistykset, säätiöt ja henkilöyhtiöt sekä elinkeinonharjoittajat, jotka päätoimisesti tekevät vaikuttamistyötä tai neuvovat siinä asiakkaitaan. Seuraava ilmoituskausi alkaa tammikuussa 2025. Silloin raportoidaan edellisen kuuden kuukauden vaikuttamistoiminnasta.
Rekisterin tavoitteena on parantaa eduskunnan ja ministeriöiden päätöksenteon avoimuutta. Rekisteri tekee näkyvämmäksi päätöksentekoon liittyvää epävirallista vaikuttamistoimintaa, jota tehdään virallisten työryhmien ja kuulemisten kuten lausuntokierrosten ja valiokuntakuulemisten ulkopuolella. Rekisterin avulla pyritään myös torjumaan epäasiallista vaikuttamista valtiotason toimijoihin.
Avoimuusrekisterin tietoja, kuten vaikuttamistoiminnan aiheita, lobattuja henkilöitä tai yhteydenpidon tapoja, voivat selata niin kansalaiset, tutkijat kuin toimittajatkin osoitteessa avoimuusrekisteri.fi.
Lisätietoja
