Luottamus Suomen talouteen riippuu julkisen hallinnon kyvystä toimeenpanna rakenteellisia uudistuksia ja tarttua digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin. Rakenneuudistusten toimeenpano edellyttää päättäjiltä selkeitä valintoja ja valmiutta uudistaa toimintatapoja.
2000-luvulla uudistushankkeiden toimeenpano on ollut hallinnossa hidasta, mikä on osaltaan heikentänyt valtiontalouden tilaa. Hallinnon toimeenpanokykyä heikentää se, että tavoitellaan liian suurta määrää toimenpiteitä, eikä toimenpiteiden kaikkia vaikutuksia ole arvioitu. Resurssien niuketessa eduskunnan on tehtävä selkeitä priorisointeja, joiden tulee perustua hyvään tietoperustaan toimenpiteiden vaikutuksista. Hallitusohjelman linjausten on konkretisoiduttava käytännön tuloksiksi, jotta luottamus Suomen taloutta kohtaan säilyy.
Hallitus on nostanut digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisen yhdeksi kärkihankkeekseen. Digitalisaatio tarjoaakin suuren mahdollisuuden tuottavuuden parantamiseen. Suomi tarvitsee kunnianhimoiset digitalisaatiotavoitteet. Tuottavuutta on toisaalta pyritty parantamaan digitalisaation avulla jo pitkään, mutta tulokset ovat toistaiseksi jääneet vaatimattomiksi. Digitalisaation mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää aktiivista johtajuutta, eri ammattiryhmien välistä aitoa yhteistyötä ja konserninäkökulmaa. Sähköisiä palveluja pitää kehittää osana toiminnan ja talouden kehittämistä, ei irrallisina tietojärjestelmähankkeina.
Tuottavuustavoitteiden saavuttamisessa tärkeitä ovat julkisen hallinnon yhteiset palvelut eli konsernipalveluratkaisut. Hallinnossa tarvitaan innovatiivisuutta ja luovuutta sen pohtimisessa, miten digitaalista tekniikkaa ja erilaista osaamista voitaisiin tehokkaasti hyödyntää julkisten palveluiden toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamista tukevan sisäisen valvonnan järjestämisessä. Hyvä sisäinen valvonta varmentaa kestävän muutoksen aikaansaamista.
Syrjäytyminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi
Syrjäytyminen aiheuttaa kansantaloudelle miljardiluokan kustannukset. Syrjäytymisriskiä voidaan vähentää tehokkailla työllisyys- ja kotouttamistoimenpiteillä. Sähköisiä palveluita kehitettäessä on muistettava turvata myös henkilökohtaiset palvelut niille ryhmille, joilla on korostunut syrjäytymisriski, eli esimerkiksi nuorille ja maahanmuuttajille. Tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut edesauttavat maahanmuuttajien integroitumista ja työllistymistä sekä ehkäisevät syrjäytymistä. Erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvat tukitoimet tuottavat paremmin kuin mitkään muut investoinnit.
Valtiontalouden tarkastusvirasto luovutti tänään torstaina 17. syyskuuta eduskunnalle vuosikertomuksen vuoden 2015 valtiopäiville. Siinä esitetään katsaus valtion taloudenhoidon ja hallinnon tilaan sekä tehdään yhteenveto eduskunnan kannalta tärkeimmistä tarkastushavainnoista. Vuosikertomuksen pääteemat ovat tänä vuonna rakennepoliittisten muutosten toimeenpanokyky sekä yhteiskunnallinen integraatio.