VTV:n arvion mukaan hallituksella on aiempaa suuremmat mahdollisuudet saavuttaa vaalikauden tavoitteensa. Suuri osa hallituksen tavoitteista julkisen talouden kehitykselle näyttäisi talousennusteiden perusteella toteutuvan nyt, kun Suomen talous on kääntynyt kasvuun.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi uudessa finanssipolitiikan valvonnan raportissaan julkisen talouden suunnitelmaa, hallituksen asettamien tavoitteiden toteutumista sekä valtiontalouden kehysten ja EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamista. VTV arvioi myös sitä, kuinka realistisia ovat valtiovarainministeriön talousennusteet, joihin kevään 2018 julkisen talouden suunnitelma perustuu.
Jo vuonna 2016 saavutettiin hallituksen julkiselle taloudelle asettama keskipitkän aikavälin rakenteellinen rahoitusasematavoite, -0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Rakenteellinen rahoitusasema kuvaa julkisen talouden ali- tai ylijäämää ilman taloussuhdanteiden tai kertaluontoisten tekijöiden vaikutusta. Tarkentuneiden talousennusteiden perusteella tavoitteessa pysytään myös vuosina 2017–2019. Julkisyhteisöjen velkasuhteen kasvu on taittunut, ja velan suhde BKT:hen näyttää alittavan 60 prosentin viitearvon ensi vuonna. Näin ollen VTV arvioi, että Suomi täytti viime vuonna ja tulee täyttämään myös vuosina 2018–2019 EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kriteerit.
”Julkisen talouden suunnittelua koskeva lainsäädäntö on kehittynyt viime vuosina. Viime vuonna tuli voimaan julkisen talouden suunnitelmaa koskeva asetusmuutos, joka mm. edellyttää monivuotisia tavoitteita julkisen talouden nimelliselle rahoitusasemalle. Jatkossa olisi varmistettava, että asetetut tavoitteet ovat keskenään johdonmukaiset. Lisäksi julkisen talouden suunnitelman tietosisältöä on tarpeen laajentaa ja tarkentaa”, finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö Matti Okko arvioi.
Valtiontalouden kehyksiä noudatettiin vuonna 2017, ja kehyksen ulkopuoliset menot pysyivät vakaana. Kehysmenettely menojen rajoitteena on kuitenkin havaittu puutteelliseksi kattavuuden osalta. Erityisesti vaalikausien välillä tehdyt menomuutokset tulisi esittää läpinäkyvämmin.
”Kun valmistellaan suurta julkisen hallinnon rakennemuutosta, on erityisen tärkeää, että kustannuksia seurataan kattavasti. On varmistettava, että sote- ja maakuntauudistuksen kustannukset esitetään läpinäkyvästi myös valtion talousarvion ulkopuolisten yhtiöiden osalta. Talouden ohjauksen on oltava läpinäkyvää, ja tavoitteista on viestittävä selkeästi”, Okko sanoo.
Uusimpien talousennusteiden perusteella julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje on selkeästi pienentynyt. Sen sijaan ehdollisten vastuiden, kuten valtiontakausten, tuoma riski julkiselle taloudelle on kasvanut huomattavasti. Valtion takausvastuiden määrä on moninkertaistunut 10 vuodessa, eikä niihin sisältyville riskeille ole asetettu rajoitteita.
Valtiovarainministeriön talousennusteet bruttokansantuotteen kasvulle ja julkisen talouden rahoitusasemalle suhteessa BKT:hen vuosina 2018–2020 ovat linjassa muiden kotimaisten ennustelaitosten ja Euroopan komission ennusteiden kanssa. Lähivuosien ennustekuvaa voi luonnehtia realistiseksi, joskin sote- ja maakuntauudistuksessa on riski, että se tuo suunnittelukaudella ennustetta suurempia julkisia menoja. VTV:n aiemmin keväällä julkaistun arvion mukaan valtiovarainministeriön talousennusteet osoittautuivat luotettaviksi pitkän aikavälin ennustevertailun perusteella.
Lisätietoja
