Valtiontalouden tarkastusviraston ekonomistit arvioivat, että Suomen finanssipolitiikka on koronapandemian aikana tukenut taloutta asianmukaisesti.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on julkaissut vuosittaisen finanssipolitiikan valvonnan raporttinsa. Raportin mukaan hallituksen toteuttama finanssipolitiikka elvytti kansantaloutta asianmukaisesti koronavuonna 2020. Valtiontalouden menokehyksiä on kuitenkin jatkossa tärkeää noudattaa, jotta menotaso ei muutu ennakoimattomasti.
VTV:n finanssipolitiikan valvonnan ekonomistien mukaan finanssipolitiikassa tulee varmistaa, että julkinen talous vahvistuu, kun normaaliaikaan päästään palaamaan. Suhdannetta tukevat elvyttävät toimet ovat olleet perusteltuja vuonna 2021. Vuodelle 2022 suunniteltu finanssipolitiikka puolestaan on kiristävää tähän vuoteen verrattuna ja tasaa suhdannetta.
VTV:n vanhempi ekonomisti Matthias Strifler painottaa, että finanssipoliittisessa päätöksenteossa ja finanssipolitiikan analyysissä on arvioitava suhdannetilannetta mahdollisimman monipuolisesti.
”Suhdanneindikaattorimme mukaan talous on toipunut kuluvana vuonna melkein yhtä voimakkaasti kuin se romahti edellisvuonna. Siihen nähden tämän vuoden finanssipolitiikka on osoittautumassa väljäksi tämänhetkisin tiedoin”, Strifler sanoo.
Finanssipoliittisia sääntöjä pöyhitään
EU otti keväällä 2020 finanssipoliittisessa sääntelyssä käyttöön poikkeuslausekkeen, joka sallii jäsenmaiden poiketa julkista taloutta koskevista tavoitteista. EU-sääntöjen poikkeustilanteen vuoksi myös kotimaiset lakisääteiset julkisen talouden tavoitteet ovat tällä hetkellä väljät.
Tällä hetkellä finanssipoliittisia lakisääteisiä sääntöjä suurempi käytännön merkitys on velkasuhteen kasvun taittamistavoitteella, joka on asetettu hallituksen kestävyystiekartassa. Sitten, kun poikkeukselliset olosuhteet lakkaavat, ohjaa lainsäädäntökin taas vahvistamaan julkista taloutta Suomessa.
EU:ssa pohditaan parhaillaan finanssipoliittisten sääntöjen muuttamista. Sääntöjen ongelmia ovat olleet muun muassa niiden heikko noudattaminen, monimutkaisuus ja sääntöjen suhdanteita voimistavat piirteet.
”Sääntöuudistukset voivat muuttaa paljonkin johtopäätöksiä esimerkiksi siitä, täyttääkö Suomen velkasuhteen ennakoitu kehitys tällä vuosikymmenellä sääntöjen vaatimukset. Sääntöjen sisällöllä on siis konkreettista merkitystä Suomellekin, varsinkin nyt, kun velkasuhteemme on kasvanut, ekonomisti Leena Savolainen sanoo.
Finanssipolitiikan poikkeuslauseke on voimassa vuoden 2022 loppuun. EU-komission tavoite on, että yhteisymmärrys säännöistä saavutetaan hyvissä ajoin ennen kuin poikkeuslausekkeesta luovutaan. Euroopan finanssipoliittinen komitea on pitänyt jopa haitallisena, jos sääntöihin palataan ilman, että niitä uudistetaan.
”EU-maiden finanssipolitiikan valvojien verkosto, johon myös VTV:n finanssipolitiikan valvonta kuuluu, pitää tärkeänä selkeitä sääntöjä, jotka on testaamalla todettu toimiviksi. Sääntöjen tulisi tukea velkakestävyyttä”, Savolainen sanoo.
Tutustu uuteen julkaisuun: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021.
Finanssipolitiikan valvojien EU-verkoston julkaisu finanssipolitiikan EU-sääntöjen uudistamisesta
Lisätietoja
