Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) selvitti tuoreessa tarkastuksessaan, kuinka hyvin lapset huomioidaan aikuisten mielenterveyspalveluissa. VTV:n tarkastuksen aineisto muodostui aikuispsykiatrian poliklinikoilla, terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa tehdyistä haastatteluista sekä aikuispsykiatrian yksiköille suunnatusta kyselystä.
”Kun perhettä tuetaan ajoissa, vähentää se perheen palveluntarvetta. Näin mahdollisimman varhainen tuki alentaisi perheestä yhteiskunnalle koituvia kokonaiskustannuksia”, sanoo VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Sari Hanhinen.
Parhaiten yhteistyö aikuispsykiatrian ja lasten sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä toimii, kun aikuispsykiatria ja lastensuojelu sijaitsevat fyysisesti lähellä toisiaan. Terveyskeskuksissa yhteistyötä lastensuojelun tai muiden lasten palvelujen kanssa tehdään paljon vähemmän. Hoitoketjut ovat hyviä keinoja sopia yhteistyön toteutuksesta.
Psykiatrista hoitoa tarjotaan nykyään aiempaa enemmän avohoitona. Lapsiperheiden näkökulmasta perheen kokonaistilanne tulee silloin paremmin huomioiduksi, toisin kuin laitoshoidossa, jossa huomio keskittyy helposti potilaan akuuttiin tilanteeseen. Avohoidon yleistyminen on kuitenkin johtanut siihen, että entistä huonokuntoisempia potilaita hoidetaan kotona. Lapsiperheiden näkökulmasta olisikin perusteltua, että samalla, kun avohoitoa lisätään, kotiin järjestettäisiin enemmän tukea tai palveluissa huomioitaisiin perheen kokonaistilanne.
”Yhteiset tietojärjestelmät eivät yksinään riitä, vaan tarvitaan muitakin yhteistyötä tukevia toimia. Erityisen tärkeää on huolehtia, että yhteydet aikuispsykiatrian ja lastensuojelun välillä ovat saumattomat. Kun mielenterveyspalvelujen hoitoketjuja suunnitellaan, maakuntien tulisi tavoitella selkeitä ja entistä yhtenäisempiä hoitoketjuja niin, että aikuisten palveluissa huomioidaan myös lasten tilanteen kartoitus ja mahdollinen hoitoonohjaus”, toteaa Hanhinen.
Lasten huomioiminen aikuisten mielenterveyspalveluissa vaikuttaa merkittävästi valtion talouteen. Mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöt ovat pääasiallinen syy siihen, miksi suomalaisnuoria siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2016 mielenterveyshäiriöiden työkyvyttömyyseläkemenot olivat 736 miljoonaa euroa, mikä oli 38 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkemenoista.
Lisätietoja
