Tuloverolakia on muutettu reilun 10 vuoden aikana lähes sata kertaa. Muutokset eivät ole juurikaan selkeyttäneet verotusta. Selkeä verolainsäädäntö kuitenkin edistäisi verotuksen tehokasta automatisointia.
Verohallinnon tavoitteena on ollut hoitaa verotustehtävät tehokkaammin lisäämällä automaatiota ja organisoimalla tehtävät uudelleen. Edellytys tavoitteelle on, että verolainsäädäntöä yksinkertaistetaan tai ainakin vältetään sen monimutkaistamista. Tehokas, yksinkertainen ja läpinäkyvä verojärjestelmä vähentää Verohallinnon ja verovelvollisten kustannuksia ja verotusasioihin kuluvaa aikaa.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on arvioinut tuloverolain selkeyttä ja sitä, ovatko lakimuutokset tukeneet verotuksen automatisointia ja siten Verohallinnon edellytyksiä toimia tuloksellisesti. Tarkastuksen kohteena olivat vuosina 2006–2017 voimaan tulleet tuloverolain muutokset, joita oli yhteensä 89 kappaletta.
”Tuloverolakia on muutettu ehkä enemmän kuin mitään muuta lakia. Yksittäiset lakimuutokset ovat silti vain poikkeustapauksissa selkeyttäneet verotusta. Erityisen ongelmallisia ovat säädösmuutokset, jotka ovat osittaisia, määräaikaisia tai väliaikaisia tai joihin sisältyy pitkä siirtymäkausi tai poikkeussäännöksiä. Tuloverolaki sisältää lisäksi paljon tulkinnanvaraisuutta, eikä se siksi tue verotuksen tehokasta automatisointia”, VTV:n tilintarkastusneuvos Pekka Ihalainen kertoo.
Tuloverotuksen kokonaiskuvaa on vaikeaa hahmottaa, koska erilaisia verotukia on paljon, ja niihin kohdistuu jatkuvasti muutoksia. Lähes puolet tuloverolakiin tehdyistä muutoksista koski nimenomaan verotukia. Tuloverotuksessa verovelvollinen saa vähentää tuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Tämän lisäksi tuloverolaissa on säädetty lukuisista muista vähennyksistä, ja lisäksi osa tuloista on säädetty verovapaiksi. Valtion tämän vuoden talousarviossa ansio- ja pääomatuloveroihin liittyviä, valtion verotuottoja vähentäviä verotukia on noin 9,1 miljardia euroa.
”VTV suosittelee, että tuloverolain muutosten valmistelussa tulisi ottaa riittävästi huomioon säädöskokonaisuuden ohella yksittäisten säännösten selkeys ja verotuksen automatisoinnin edellytykset. Myös verotuet pitäisi perustella nykyistä systemaattisemmin talousarvion ja tuloverolain muutosten valmistelun yhteydessä. Mahdollisuuksien mukaan valmistelussa voisi esittää vaihtoehtoisen suoran tuen arvioidut hallinnolliset vaikutukset”, Ihalainen sanoo.
Tutustu julkaisuun: Verolainsäädännön selkeys
Lisätietoja
