Puolustusvoimien strateginen suunnittelu on vahvistunut, materiaalihankkeiden taloussuunnittelua tulee edelleen kehittää

VTV:n tarkastuksen mukaan Puolustusvoimien strateginen suunnittelu on vahvistunut puolustusvoimauudistuksen jälkeen. Toiminnan ohjauskokonaisuuden toimivuudesta tulisi tehdä arvio, ja taloussuunnittelu tulisi kytkeä paremmin strategiseen suunnitteluun. Kehitettävää on erityisesti materiaalihankkeiden taloudellisessa arvioinnissa ja seurannassa. Suomen puolustusbudjetti vuonna 2017 on noin 2,83 miljardia euroa eli 5,1 % valtion budjettitalouden menoista.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on tarkastanut Puolustusvoimien suunnittelu- ja ohjausprosesseja sekä materiaalihankkeiden suunnittelu- ja ohjauskäytäntöjä kahdessa tarkastuksessa.

Strateginen suunnittelu on vahvistunut, mutta ohjausta tulee yhtenäistää

Puolustusvoimien ohjausjärjestelmän toimivuuden tarkastus kohdistui vuosina 2012–2015 toteutetun puolustusvoimauudistuksen jälkeiseen aikaan. Strateginen suunnittelu on Puolustusvoimissa vahvistunut, ja strategiaprosessien hallinta on onnistunutta. Puolustusvoimilla on tällä hetkellä käytössään useita eri ohjausmalleja. Puolustusvoimien tulisikin arvioida ohjauskokonaisuuden toimivuutta ja vahvistaa strategisen suunnittelun yhteyttä taloussuunnitteluun. Tarkastuksen mukaan Puolustusvoimien ja puolustusministeriön välinen tulosohjaus on toimivaa.

Parempi taloudellinen suunnittelu parantaisi hankkeiden riskienhallintaa

Puolustusvoimien materiaalihankkeiden suunnittelu- ja ohjausprosessi on lakien ja valtionhallinnon ohjauksen mukainen. Tarkastuksessa ei kuitenkaan tullut esiin yhtenäistä ja kattavaa taloudellista hankearviointikäytäntöä. Puolustushallinnon tulisi kehittää hanketoimintaansa yleisten taloudellisten arviointiperiaatteiden mukaisesti ottaen huomioon hallinnonalan erityispiirteet. Tämä parantaisi hankkeiden päätöksenteon tietoperustaa. Hankkeiden eri vaiheissa tulisi seurata systemaattisesti hankearvioiden pitävyyttä. Näin hankkeiden hallinta paranisi ja mahdolliset korjaavat toimenpiteet voitaisiin tehdä ajoissa. Samalla investointeihin liittyvät riskit pienenisivät.

Myös Puolustusvoimien materiaalihankkeisiin liittyviä julkisia tietoerittelyjä tulisi selkeyttää mahdollisuuksien mukaan. Puolustusvoimien materiaalisen valmiuden menot ovat yksi suurimmista budjettitalouden pitkävaikutteisista hankintamenoryhmistä. Menot ovat olleet vuositasolla noin 750−911 miljoonaa euroa.

Tiedote perustuu kahteen tarkastuskertomukseen: Puolustusvoimien ohjausjärjestelmä (Tarkastuskertomus 17/2017) ja Puolustusvoimien materiaalihankkeiden suunnittelu ja ohjaus (Tarkastuskertomus 18/2017).

Kategoriat