Rakennepoliittisten päätösten tulee perustua mahdollisimman hyvään tietoon kestävyysvajevaikutuksista, toimenpiteiden muista vaikutuksista ja niihin liittyvistä riskeistä. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tietoperusta oli näiltä osin vaillinainen.
Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman lähtökohtana käytettiin valtiovarainministeriön kestävyysvajearviota. Lähtökohta oli perusteltu ja ohjelman tavoitteenasettelu selkeä. Uudenlaiseen päätöksentekokokonaisuuteen ei kuitenkaan ollut valmistauduttu riittävän hyvin, eikä kunnollista tietoperustaa pystytty muodostamaan. Rakennepoliittisten päätösten tulee perustua mahdollisimman hyvään arviointitietoon toimenpiteiden kestävyysvaje- ja muista vaikutuksista sekä niiden toteutukseen liittyvistä riskeistä. Päätöksenteossa tulee selkeästi pystyä erottamaan budjettileikkausten ja kestävyysvajevaikutusten välinen ero.
Rakennepoliittisen ohjelman runko on taulukkomuotoinen esitys toimenpidekokonaisuuksista. Se muodostaa sinänsä uskottavan lähtökohdan valmistella yksittäisistä toimenpiteistä hankekokonaisuuksia, joilla kestävyysvajeeseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan. Taulukon lukuarvot eivät kuitenkaan perustu riittävään tietoon hankkeiden todellisista kestävyysvajevaikutuksista. Yksittäisten toimenpiteiden yhteyttä kestävyysvajeen pienenemiseen on monin paikoin vaikeaa todeta. Vaikutusarvioita esitetään vain osasta toimenpiteistä, ja nekin ovat hyvin yleisellä tasolla. Toimenpiteiden muita vaikutuksia tai toteutukseen liittyviä riskejä ei ole juurikaan analysoitu.
Rakennepoliittisen ohjelman valmistelu oli hallinnolle varsin poikkeuksellinen prosessi. Tietoperustan muodostaminen ja päätöksenteon valmistelu organisoitiin kireällä aikataululla ilman etukäteissuunnittelua. Jatkossa rakennepoliittisen ohjelman kaltaisten toimenpidekokonaisuuksien päätöksenteon valmistelu tulee organisoida ja dokumentoida huolellisesti sekä aikataulut ja vastuut selvittää etukäteen.
On selvitettävä, löytyisikö julkisen talouden kokonaisuuden ohjaukselle kokonaisvaltaisempia ja joustavampia menettelyitä. Tätä työtä on jo käynnistettykin julkisen talouden suunnitelman laadinnan yhteydessä. Päätösten valmistelussa tulee huomioida OHRA-hankkeen ehdotukset valmistelun organisoinnista ja tietoperustan laadun varmistamisesta.
Rakennepoliittinen ohjelmaHallitus sopi 29.8.2013 budjettiriihessä rakenneuudistusohjelmasta talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Ohjelma sisältää useisiin eri hallinnonaloihin ja lukuisiin yhteiskunnan toimijoihin kohdistuvia toimenpiteitä. Suomessa ei ole aiemmin päätetty yhtä laajasta, koko talouden kattavasta ja asetetun tavoitteen mukaisesti mitoitetusta uudistuskokonaisuudesta. Kestävyysvajeen suuruudeksi arvioitiin valtiovarainministeriössä rakennepoliittisen ohjelman alkaessa noin 4,7 prosenttia BKT:sta eli yli 9 miljardia euroa. Keväällä 2015 vastaava kestävyysvajearvio on noin 5 prosenttia BKT:sta eli noin 10 miljardia euroa. Tarkastuksen kohteena oli rakennepoliittisen ohjelman päätöksenteon tietoperusta ja valmisteluprosessi. Tavoitteena oli muodostaa kuva ohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden valmistelusta ja päätöksenteon taustalla olevasta tietoperustasta. |