Verkkopalvelut ovat edullisia tuottaa, mutta niiden hyödyistä työnvälityksessä ei ole varmuutta. Kaikkia asiakkaiden palvelutarpeita ei voida tunnistaa ilman henkilökohtaista tapaamista.
80 % työttömistä käyttää nykyään internetiä työn etsintään. Henkilökohtaisia työnvälityspalveluja ei kuitenkaan voida tulevaisuudessakaan täysin korvata sähköisillä palveluilla, koska kaikilla asiakkailla ei ole osaamista tai mahdollisuutta niiden käyttöön. Henkilökohtaista neuvontaa tarvitsevat erityisesti työmarkkinoille tulevat nuoret, joiden työkokemus on vielä vähäistä. Lisäksi osalta asiakkaista puuttuvat verkkopankkitunnukset.
Sähköisten työvoimapalveluiden tarkoitus on tehostaa työnhakua sekä osittain korvata henkilökohtainen neuvonta. Rutiininomaisia tallennustehtäviä on siirretty virkailijoilta asiakkaille, jotta työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) voisivat varata enemmän aikaa yksittäisten asiakkaiden henkilökohtaiseen ohjaamiseen. Tavoitetta ei ole täysin saavutettu, sillä virkailijoiden työaikaa menee asiakkaiden tallentamien virheellisten tietojen korjaamiseen. Toisaalta asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että aiemmin pitkäkestoista jonotusta vaatineet asiat voi nyt hoitaa nopeasti verkossa. Tällä hetkellä 72 % työttömäksi ilmoittautuneista tekee ilmoituksen verkkopalvelussa.
Työvoimahallinto on ollut ensimmäisiä verkkopalvelujen kehittäjiä julkishallinnossa, ja se on kehittänyt palveluja pääsääntöisesti asiakkaiden tarpeista lähtien. Kuluvalla vuosikymmenellä julkisten sähköisten työvoimapalvelujen ylläpitoon on käytetty 2,3–3,1 miljoonaa euroa vuodessa ja kehittämiseen 0,5–1,25 miljoonaa euroa vuodessa. Palvelujen kehittämiseen käytettävissä olevat resurssit ovat vaatimattomat verrattuna muihin Euroopan maihin. Verkkopalveluiden kehittämiseen tulisi kohdentaa enemmän resursseja.
Työ- ja elinkeinoministeriö on seurannut verkkopalvelujen käyttöastetta alueittain ja koko maan tasolla. Ministeriössä ei kuitenkaan ole arviointitietoa siitä, onko verkkopalveluilla pystytty vähentämään työttömyyttä. Työ- ja elinkeinoministeriön tulisi arvioida verkkopalveluiden vaikutuksia järjestelmällisemmin ja varmistaa tähän tarvittavien aineistojen saatavuus.
Taustaa
Työhallinnon ensimmäiset verkkopalvelut julkaistiin jo yli 20 vuotta sitten eli työhallinto on ollut edelläkävijä sähköisten palveluiden kehittäjänä.
Valtion tuottavuusohjelma on vauhdittanut verkkopalveluihin siirtymistä työhallinnossa. Osana tuottavuusohjelmaa työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöresursseja on viime vuosina vähennetty noin neljänneksellä. Työhallinnon sähköisiä palveluja on lisätty, ja tarkoituksena on ollut korvata henkilökohtaisia palveluja verkkopalveluilla.
Tarkastuksessa on arvioitu, kuinka toimivia ja tarkoituksenmukaisia työhallinnon verkkopalvelut tällä hetkellä ovat. Työttömyyden aiheuttamien kansantaloudellisten tappioiden vuoksi työnvälityksen välillinen vaikutus on merkittävä myös valtiontalouden kannalta.
Lisätietoja
