Sosiaali- ja terveysministeriön säädöstyö onnistuu toimintaympäristön vaativuuteen, niukkoihin resursseihin ja kireisiin aikatauluihin nähden hyvin. Yli puolet esityksistä hyväksyttiin eduskunnassa muuttumattomina. Kehitettävää on muun muassa lakiehdotusten perusteluissa, vaikutusarvioinneissa, valmistelun tukemisessa ja asiakirjahallinnossa.
Säädösvalmistelun laatu vaikuttaa julkistalouteen sekä suoraan että välillisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan säädöksillä on merkittäviä vaikutuksia kansalaisiin, valtion ja kuntien talouteen sekä työmarkkinaosapuoliin. Lakiehdotusten suuri määrä ja käsiteltävien asioiden moniulotteisuus sekä toimintaympäristön ja säädösten jatkuva muutostila tekevät säädösvalmistelusta haasteellista.
Tarkastuksen tavoitteena oli saada kokonaiskuva sosiaali- ja terveysministeriön säädösvalmistelun johtamisesta ja sen luomista edellytyksistä laadukkaalle lainsäädännölle sekä arvioida, miten säädösvalmistelun eri osa-alueet toimivat käytännössä.
Tarkastuksessa todettiin, että säädösehdotusten laatu on pääosin kunnossa. Sosiaali- ja terveysministeriössä toimitaan lähtökohtaisesti valtioneuvoston ja oikeusministeriön määrittelemien hyvän säädösvalmistelun periaatteiden mukaisesti. Valmisteluorganisaatio ja suunnittelujärjestelmä ovat toimivia, osaamisen kehittämiseen kannustetaan ja henkilökunta on asiantuntevaa ja motivoitunutta.
Merkittävimmät puutteet ministeriön säädöstyössä liittyvät henkilöresurssien niukkuuteen ja kireisiin aikatauluihin. Valtaosan hallituskauden aikana valmisteltavista lakiehdotuksista määrittää hallitusohjelma. Tehtäväksi tulee lisäksi muita hankalasti ennakoitavia toimeksiantoja. Riittävästä resursoinnista ja osaamisen suuntaamisesta säädösvalmistelun ongelma-alueille tulisikin pyrkiä huolehtimaan nykyistä paremmin.
Tarkastuksessa todettiin, että vuosien 2007–2010 valtiopäivillä selvästi yli puolet hallituksen esityksistä hyväksyttiin muuttumattomina. Tehdyt muutokset olivat yleensä pieniä, mutta yksittäistapauksissa oli huomattaviakin korjaustarpeita. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että eduskunnalle tulee jättää riittävästi aikaa lakiehdotusten käsittelyyn.
Tarkastusviraston näkemyksen mukaan erityistä huomiota olisi kiinnitettävä lakiehdotusten objektiivisiin ja kattaviin perusteluihin, jotka auttavat arvioimaan sääntelyn tarvetta. Myös vaikutusarvioinneissa on parantamisen varaa. Ne tulisi tehdä huolellisesti ja kokonaisvaltaisesti epävarmuustekijöineen. Tarkastusvirasto korostaa, että myös ministeriön poliittisen johdon tulee sitoutua valmistelutyön laadun parantamiseen mahdollistamalla avoimet ja huolelliset valmistelukäytännöt.
Ministeriössä on systemaattisesti kehitetty hyvän säädösvalmistelun edellytyksiä. Useimmiten valmistelijan tukena on työpari tai työryhmä tai valmistelu itsessään tapahtuu työryhmässä. Toisaalta valmistelijat eivät edelleenkään aina saa riittävää tukea lähiesimiehiltään valmistelutyön etenemiseen ja sisällöllisiin linjauksiin. Valmistelijan tukea olisi mahdollista edelleen parantaa valmistelutyöhön kaikissa vaiheissa.
Säädösvalmistelussa syntyvien asiakirjojen hallintaan käytettävät ohjelmat eivät tue valmistelutyötä riittävästi. Tavoitteena tulisi olla valtioneuvoston yhtenäinen lainsäädännön valmistelua ja toimeenpanoa tukeva asian- ja dokumentinhallintajärjestelmä.
Lisätietoja
