Siirtomäärärahojen käyttö on laajentunut kattamaan lähes kaikki ei-lakisääteiset valtion menot. Siirtomäärärahojen mitoittamista ohjaa eniten vuotuinen kehysbudjetointi osana monivuotista kehysmenettelyä.
Siirtomäärärahojen lisääntynyt budjetointi on johtanut siirtyvän erän kasvuun. Vuoden 2023 valtion talousarvioon sisältyi siirtomäärärahoja yhteensä 23,1 miljardia euroa, joista vuodelle 2024 siirtyi 6,9 miljardia euroa. Kun huomioidaan myös aiempien vuosien budjetoidut siirtomäärärahat, siirtyi vuodelle 2024 yhteensä 9,8 miljardia euroa.
Valtion talousarvio tehdään vuodeksi kerrallaan, mutta määrärahan voi talousarviovuoden päättyessä siirtää käytettäväksi seuraavina vuosina talousarviossa määrätyllä tavalla. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksen mukaan aiemmilta vuosilta siirtyneitä eriä eli siirtomäärärahaa ei kuitenkaan pääsääntöisesti esitetä momenttikohtaisesti talousarviossa.
Siirtomäärärahojen käyttö on laajentunut kattamaan lähes kaikki valtion menot, jotka eivät ole lakisääteisiä. Vuotuinen kehysbudjetointi osana monivuotista kehysmenettelyä on olennaisin siirtomäärärahojen mitoittamista ohjaava menettely. Ministeriöiden talousarvioehdotuksissa ei ole kaikilta osin perusteltu siirtomäärärahojen mitoitusta.
”Valtion talousarvion ja tilinpäätöksen ohjauksen merkitys on selvästi vähentynyt. Talousarvion todellisesta menotasosta ei ole saanut pitkään aikaan selkeää kuvaa”, tilintarkastusneuvos Pekka Ihalainen sanoo.
Menot rahoitetaan etupainotteisesti
Siirtomäärärahat ja suuret siirtyvät erät hämärtävät menojen budjetoinnin läpinäkyvyyttä ja siten eduskunnan budjettivaltaa. Varainhoitovuoden talousarvion näkökulmasta siirtomäärärahat merkitsevät menojen etupainotteista rahoittamista.
”Esimerkiksi valtion virastojen ja laitosten menojen supistaminen ei toteudu lyhyellä aikavälillä. Useimmilla on nimittäin käytettävissä siirtyneitä eriä, joita ei ole sidottu tiettyihin menoihin”, Ihalainen toteaa.
Vuoden 2023 tilinpäätöksessä vuodelle 2024 siirtyneestä 9,8 miljardin euron erästä huomattava osa on perusteltuja ja sidottuja menoja, mutta merkittävä osa on tilinpäätöshetkellä vielä menoon sitomatta.
VTV suosittaa, että valtiovarainministeriö (VM) pyytää ministeriöiltä momenttikohtaista selvitystä siitä, mikä osuus vuodelle 2025 siirtyneistä eristä on tiedossa oleviin menoihin sidottu. Lisäksi VM:n tulisi tarkentaa ohjausta niin, että budjetointi on läpinäkyvää.
Tutustu julkaisuun: Siirtomäärärahojen mitoittaminen (Avautuu uuteen välilehteen)