Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) selvitti yritysjohtajien näkemyksiä Suomesta investointiympäristönä arvioidakseen, miksi Suomi sijoittuu korkealle kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa, mutta menestys ei käänny talouskasvuksi. VTV listasi yhdessä eri toimialojen yritysjohtajien, asiantuntijoiden ja virkamiesten kanssa useita investointiympäristön parannusehdotuksia lupaprosessien ja julkisten hankintojen sujuvoittamisesta koulutuspolkuihin ja markkinointiosaamisen arvostamiseen.
VTV selvitti kahdessa tarkastuksessaan, miten Suomi voisi edistää yritysten investointeja. Samalla Suomea investointiympäristönä verrattiin Ruotsiin, Tanskaan ja Hollantiin. Arvioinnin kohteena oli erityisesti neljä toimialaa: kaivostoiminta, lääketeollisuus, ohjelmointiteollisuus ja vähittäiskauppa. Tarkastukset loivat kokonaiskuvaa yritysten investointiympäristöistä ja siitä, mitkä asiat Suomessa ovat jo hyvin ja mitä asioita valtio voisi vielä edistää.
Investointien keskittyminen jättää Suomen kilpailijamaitaan heikompaan asemaan
− Kansantaloutemme on yhä pienempi kuin vuonna 2007, eivätkä yritysten investoinnit ole palanneet finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Viisaasti toteutetut investoinnit ovat yritysten tuottavuuden parantamisen ja kannattavan kasvun keskeinen osa, ja hyvä ympäristö yritysten investoinneille on myös hyvä ympäristö talouskasvulle, taustoittaa johtava tuloksellisuustarkastaja Vesa Koivunen.
− Maat kilpailevat keskenään yritysten investoinneista. Investointimaan valintaan vaikuttavat maan tunnettuus ja mielikuvat maasta. Vaikka yritysten toimintaedellytykset olisivat eri maissa muutoin suhteellisen samanlaiset, jättää investointien keskittyminen Suomen muita maita huonompaan asemaan. Esimerkiksi Ruotsissa on yli seitsemän kertaa niin paljon suurten yritysten Pohjoismaiden pääkonttoreita kuin Suomessa, kertoo johtava tuloksellisuustarkastaja Auri Pakarinen.
Tarkastuksiin haastateltujen yritysjohtajien kokemusten mukaan markkinointiosaamisen arvostus on Suomessa vähäistä. Pohjoismaisten yritysten viidestäkymmenestä arvokkaimmasta brändistä suomalaisia on vain kuusi. Lisäksi suomalaisyritykset myyvät verkkokaupassa EU:n keskiarvoa vähemmän. Verkkokaupan kasvun myötä yhä suurempi osa suomalaisten kulutuksesta siirtyy siis ulkomaisiin yrityksiin.
Julkishallinto voi omilla toimillaan parantaa yritysten toimintaympäristöä
Haastatellut yritysjohtajat arvostivat suomalaisen julkishallinnon ammattitaitoa ja luotettavuutta. Kehityskohteiksi nimettiin viranomaistoiminnan nopeuttaminen, yksinkertaistaminen ja tehokkuuden lisääminen. Esimerkiksi pitkät lupa- ja valitusprosessit sekä EU-standardeja tiukemmat julkisten hankintojen säännökset tuntuivat aiheuttavan harmia eri toimialoilla.
Monilla aloilla, kuten ohjelmointialalla, työntekijöiden osaamisen vanhenemista pidettiin ongelmana. Lääkealalla taas Suomella näyttäisi olevan erinomaiset mahdollisuudet houkutella korkean arvonlisän investointeja maahan, jos se helpottaisi potilasrekistereiden ja biopankkien käyttöä lääketutkimuksessa.
Investointipäätöksissä ratkaisevia ovat investoivien yritysten näkemykset ja kokemukset Suomessa toimimisessa verrattuna kilpailijamaihin. Ihannetilanteessa tehokas hallinto edistää investointeja ja luo kilpailuetua muiden maiden käytäntöihin verrattuna.
Julkishallinnon innovaatiokyky, nopealiikkeisyys, kokeilukulttuuri, verkottuneisuus, palveluhenkisyys ja avarakatseisuus tukevat kilpailukykyistä investointiympäristöä. Vuoropuhelu yritysten – niin potentiaalisten investoijien kuin jo täällä toimivien – kanssa on avainasemassa hyvän investointiympäristön rakentamisessa.
Tutustu tarkastuskertomukseen (Yritysten investointien edistäminen – kokonaisarviointi)
Tutustu tarkastuskertomukseen (Yritysten investointien edistäminen – neljän toimialan näkökulma)
Lisätietoja
