Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi teollisen yhteistyön nykykäytäntöjä, toimivuutta ja edellytyksiä käynnissä olevassa HX-hävittäjähankkeessa, jonka tavoitteena on korvata vuodesta 2025 alkaen poistuvan Hornet-kaluston suorituskyky. Vaikka teollinen yhteistyö tuo hankinnalle lisäkustannuksia, sitä tarvitaan puolustuksen huoltovarmuuden takaamiseksi. Teollista yhteistyötä ei kuitenkaan voida enää edellyttää taloudellisilla perusteilla. Teollista yhteistyötä voidaan perustella säädösten mukaan ja suomalaisen veronmaksajan näkökulmasta vain maanpuolustukseen liittyvillä syillä. Myös teollisen yhteistyön markkinavaikutuksiin on syytä kiinnittää huomiota.
”Vaikka teollinen yhteistyö lisää hankintahintaa, se on investointi uskottavaan puolustukseen. Suomen tulevan hävittäjähankinnan arvo on noin 10 miljardia euroa. Asiantuntija-arvioiden mukaan teollinen yhteistyö – aiemmin vastakauppa – lisää hankintakustannuksia noin 10 prosentilla. Teollinen yhteistyö ei tule kaupan päälle, vaan toimittaja laskee sille oman hinnan”, projektiasiantuntija Susanna-Sofia Keskinarkaus taustoittaa.
Suomi sääti vuonna 2012 lain julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin edellyttämällä tavalla. ”Lainsäädännön muutos ja sen vaikutukset on huomioitu HX-hankkeen valmistelussa, mutta kompensaatiotoiminnan prosesseja ei ole vielä käytännössä päivitetty”, Keskinarkaus kertoo.
Teollisen yhteistyön markkinavaikutukset tulisi tunnistaa
Teollisen yhteistyön mahdollisia negatiivisia vaikutuksia markkinoihin ei ole huomioitu. Euroopan komissio on kuitenkin katsonut teollisen yhteistyön vääristävän vapaita markkinoita, sillä se suojelee ostajamaan omaa teollisuutta. ”Markkinavääristymien riski pitäisi tunnistaa, sillä taloudellisessa mielessä teollinen yhteistyö on veronmaksajien tuki puolustusteollisuudelle”, sanoo Keskinarkaus. Yhteistyölle asetettujen vaateiden tulisi kohdistua kuitenkin puolustuksen suorituskyvyn turvaamiseen eikä tiettyyn prosenttiosuuteen kauppasummasta.
Tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisuudessa toimivan kompensaatiotoimikunnan työn sisällöstä ja tuloksista ei raportoida. VTV suosittaa tietojen keräämistä epäsuoran teollisen yhteistyön kohdistumisesta, jotta toiminnan tuloksia voitaisiin seurata nykyistä systemaattisemmin, tuloksista viestiä aktiivisemmin ja kaikesta teollisesta yhteistyöstä muodostaa kokonaiskuva. TEM:ä kehotetaan myös tarkastelemaan toimikunnan toimintaa kriittisesti prosessin läpinäkyvyyden, tehokkuuden ja tietopohjan kannalta. Teollisen yhteistyön avulla tuetaan hankitun suorituskyvyn operointia. Teollinen yhteistyö ei saa olla hankinnan itsetarkoitus.
***
Julkisten puolustus- ja turvallisuushankintojen lainsäädäntö
Vuodesta 2012 eteenpäin vaikuttaneet PUTU-direktiivi (2009/81/EY) ja laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista (1531/2011) estävät puolustusvälinehankinnan yhteydessä solmittavat vastakaupat ellei niitä voida perustella puolustussyillä (SEUT 346).
Teollinen yhteistyö
Teollisella yhteistyöllä (ennen vastakaupat) tarkoitetaan puolustusmateriaalihankintojen yhteydessä solmittavaa sopimusta, jolla puolustusjärjestelmän toimittaja sitoutuu tekemään yhteistyötä suomalaisyritysten kanssa. Järjestelyllä mahdollistetaan teollisuudelle ulkoistettujen toimintojen käyttö poikkeusoloissa ja huoltovarmuuden takaava teknologia ja osaaminen.
Suomessa puolustusministeriö solmii teollisen yhteistyön sopimukset ja puolustushallinto seuraa suoraa teollista yhteistyötä. Sopimuksia hallinnoi työ- ja elinkeinoministeriö, jonka alaisuudessa toimii kompen-saatiotoimikunta. Se antaa työ- ja elinkeinoministerille kerran vuodessa yhteenvedon kompensaatio-kertymän täyttymisestä.
***
Lisätietoja
