Työllisyyteen vaikuttavia toimia valmistellaan useissa ministeriöissä, mutta niistä ei muodostu kokonaiskuvaa, havaitsi Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV). Työllisyystoimista ja niiden vaikutuksista julkiseen talouteen sekä henkilöiden tuloihin tulisikin laatia kattava kuva. Kokonaiskuva eri työllisyystoimista edistäisi sitä, että suunnitellut toimet ovat entistä tarkoituksenmukaisempia ja vaikuttavampia.
Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella työllisyysasteen nosto oli keskeinen keino julkisen talouden tasapainottamiseksi. VTV:n tarkastuksen kohteena olivat Sipilän hallituksen työllisyyspolitiikan toimien valmistelu julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta ja työllisyyteen liittyvien finanssipolitiikan toimien valmistelu.
Työllisyydellä on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia julkiseen talouteen. Se vaikuttaa erityisesti sekä verotuloihin että sosiaaliturvamenoihin. Edellisen hallituskauden työllisyystoimet kohdistuivat pitkälti taloudellisiin kannustimiin: työttömyysturvaa leikattiin ja verotusta kevennettiin. Osa toimista, kuten työttömyyspäivärahakauden lyhennys, toi suoria säästöjä julkiselle taloudelle. Osa toimista puolestaan lisäsi julkisen talouden kuluja. Näistä esimerkkinä on kilpailukykysopimukseen liittynyt sairaanhoitovakuutuksen valtion rahoitusosuuden nousu 44,9 prosentista 67 prosenttiin.
”Työllisyystoimien vaikutukset julkiseen talouteen ovat pitkälti välillisiä, ja ne ilmenevät usein viiveellä. Tämän vuoksi olisi hyvä arvioida, millaisia tavoitteita julkisen talouden tasapainottamisesta työllisyyspolitiikkaan voidaan liittää”, sanoo ylitarkastaja Pälvi Polojärvi.
Työllisyysaste pelkästään ei kerro julkisen talouden rahoitusasemasta
Työllisyysaste ei yksinään kerro julkisen talouden rahoitusasemasta: työllisyyden laadulla on merkitystä, kun arvioidaan sen vaikutuksia julkiseen talouteen.
”Osa-aikatyö tai työ, josta ei saa riittävää toimeentuloa, ei tasapainota julkista taloutta yhtä hyvin kuin kokoaikatyö, jossa on korkea ansiotaso. Palkkataso ja palkkasumma vaikuttavat ansiotuloverojen kertymään siinä missä työllisten lukumääräkin”, Polojärvi huomauttaa.
Pääministerin Sipilän hallituskaudella tehtiin useita erilaisia työllisyyden parantamiseen tähtääviä toimia. Niiden vaikutuksia ei ole ollut mahdollista arvioida jälkikäteen luotettavasti, koska samaan aikaan tehtiin useita muutoksia, jotka koskivat kaikkia yhtäläisesti.
”Työllisyystoimien vaikuttavuudesta on tärkeää saada tietoa, jotta toimien kustannuksia voitaisiin verrata niistä saataviin hyötyihin. Siksi toimien arviointi jälkikäteen tulisi mahdollistaa.”
VTV suosittelee, että valtiovarainministeriö yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa julkaisee säännöllisesti yhteenvedon toimista, joita on tehty työllisyysastetavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteena on koota yhteen työllisyystoimet ja arviot niiden kustannuksista sekä työllisyys- ja tulovaikutuksista.
Tutustu julkaisuun: Finanssipolitiikan ja työllisyyspolitiikan yhteensovittaminen
Lisätietoja
