Valtion talousarvion laadinnassa on olennaisilta osin noudatettu säädöksiä ja määräyksiä. Säädökset mahdollistavat kuitenkin erilaisia budjetointiratkaisuja. Selkeä ja yhtenäinen budjetointi tukee tuottavuutta.
Valtion talousarvion kattavuus on parantunut ja sen rakenne on yhtenäistynyt. Budjetointikäytäntöjä voidaan pitää asianmukaisina. Säädökset ja määräykset mahdollistavat kuitenkin erilaisia budjetointiratkaisuja. Hallinnonaloilla on poikkeavia menettelyjä esimerkiksi nettobudjetoinnissa, siirtomenojen kohdentamisessa sekä palkkausmenojen budjetoinnissa.
Ministeriöiden tulisi kehittää talousarviovalmisteluun ja talousarvioehdotusten käsittelyyn liittyviä kontrolleja, joilla varmistettaisiin budjetoinnin yhtenäisyyttä ja hyvän budjetointitavan noudattamista. Hyvä, selkeä ja yhtenäinen bud-jetointi tukee tuottavuuden kehittämistä.
Budjetoinnin tulee aina olla talousarvion laadintamääräyksestä ilmenevän hyvän budjetointitavan mukaista. Harkinnanvaraiset erät tulee pääsääntöisesti budjetoida kiinteänä määrärahana tai kiinteänä enintään-eränä. Siirtomäärära-hoiksi ne voidaan merkitä vain perustellun syyn vuoksi. Kiinteiden määrärahojen osuus vuoden 2014 talousarvioesityksessä oli kuitenkin vähäinen, vain 1,3 prosenttia kaikista määrärahoista. Hyvää budjetointikäytäntöä tulisi kehittää lisäämällä kiinteiden määrärahojen ja enintään-erien määrää harkinnanvaraisten erien osalta.
Menot jaetaan valtion talousarviossa momentteihin tehtävän tai menojen laadun mukaan. Sellaisten momenttien määrää tulisi vähentää, joille on budjetoitu määrärahaa useiden eri menolajien mukaisiin menoihin. Erityisesti palkkausmenoja budjetoidaan laajasti muille kuin toimintamenomomenteille. Henkilöstön palkkaaminen muilla kuin palkkaus- ja toimintamenomomenteilla olevilla määrärahoilla on jopa kasvanut. Määrärahan käyttötarkoituksen esittämistä koskevia lausumia tulisi selkeyttää. Pitkä ja laaja momentin päätösosa vaikeuttaa talousarvion toteutumisen seurantaa talousarviokirjanpidon avulla. Sitä tulisi käyttää vain erityisen perustellusta syystä.
Valtion talousarviosta annetun asetuksen säädöksistä poikkeavaa kohdentamisperustetta on käytetty talousarvioesityksessä laajasti. Sen käyttö on olennaisesti lisääntynyt. Tarkastusvirasto muistuttaa, että poikkeavaa kohdentamisperustetta tulisi käyttää vain perustellusta syystä. Menon kohdentamisperusteesta päätettäessä tulee varmistua siitä, että menot voidaan talousarviokirjanpidossa kohdentaa varainhoitovuodelle talousarvion mukaisesti.
Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää, onko valtion talousarvio laadittu säädösten ja määräysten mukaisesti. Lisäksi tarkastuksessa selvitettiin talousarvion laadintamenettelyjen yhtenäisyyttä eri hallinnonaloilla. Tarkastus kohdistui valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja lisätalousarvioesityksiin.