Korona-aika vaati poikkeuksellisia toimia velanhallintaan. Riskienhallintaa kannattaa vahvistaa toimittamalla raportit suoraan toimintaa valvovalle ministeriölle.
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan valtion velanhallintaa ja varainhankintaa on hoidettu onnistuneesti myös koronakriisin aikana. Valtion maksuvalmius säilyi ja valtio sai edelleen markkinoilta rahoitusta normaaleilla lainaehdoilla. Erilaisiin riskeihin on varauduttu, ja velanhallinnan säädökset ja ohjaus antavat mahdollisuuden reagoida nopeasti kriisien keskellä.
”Poikkeuksellinen korkoympäristö ja koronakriisin myötä kiihtynyt valtion velkaantuminen lisäävät kuitenkin tulevaisuuden riskejä. Korkoriskistrategiaa on edelleen kehitettävä ja sen arvioiminen on erityisen tärkeää”, VTV:n ylitarkastaja Jonna Carlson sanoo.
VTV tarkasti Suomen valtion velanhallintaa ja keskittyi arvioimaan velanhallinnan järjestelyjä ja riskienhallintaa sekä toiminnan tuloksellisuuden edellytyksiä. Tarkastus tehtiin toimintaa ohjaavaan valtiovarainministeriöön ja rahoituksen operaatiot toteuttavaan Valtiokonttoriin.
Carlsonin mukaan velanhallinnan kriisinkestävyyttä voi parantaa erityisesti vahvistamalla riskienhallintaa ja panostamalla ICT- ja henkilöresursseihin.
”Konkreettinen ja nopea tapa parantaa riskienhallintaa on varmistaa, että sisäisen tarkastuksen raportit toimitetaan aina ”yksi yli yhden” -periaatteen mukaisesti toimintaa ohjaavalle ja valvovalle taholle eli valtiovarainministeriölle. Se myös edistää ja vahvistaa sisäisen tarkastuksen riippumattomuutta”, Carlson sanoo.
Kriisissä turvauduttiin poikkeuksellisiin rahoitusoperaatioihin
Koronakriisi kasvatti valtioiden velkaantumistarvetta rajusti ja samaan aikaan velkakirjamarkkinoilla oli laajoja häiriöitä. Valtio joutui kriisin keskellä turvautumaan poikkeuksellisiin toimenpiteisiin. Vuonna 2020 Valtiokonttori hankki kolmasosan uudesta pitkäaikaisesta rahoituksesta eli 7,35 miljardia euroa laskemalla liikkeelle kahdenvälisiä viitelainojen lisäeriä.
VTV:n näkemyksen mukaan edellä mainittuun toimintatapaan sisältyy normaalia enemmän operatiivisia riskejä. Se ei myöskään tue markkinoiden läpinäkyvyyttä, joten menettelyä tulisi jatkossakin toteuttaa vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Lisäksi prosessia pitää kehittää, jotta dokumentointi ja valvonta on riittävää.
Lisätietoja
