Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) arvioi hallinnon rakenteellisille uudistuksille asetettuja tavoitteita ja niiden saavuttamista sekä uudistusten vaikutusten seuraamista ja raportointia. Tapausesimerkkinä oli Verohallinto, jossa reilun kymmenen vuoden aikana on toteutettu useita muutoksia. Tarkastuksensa perusteella VTV julkaisi kuuden kohdan suosituslistan valtionhallinnon rakenteellisten uudistusten valmisteluun, päätöksentekoon ja vaikutusten seurantaan.
– Hallinnon merkittävien rakenteellisten uudistusten tulisi perustua hyvään tietoon uudistusten vaikutuksista toimintaan ja sen tuloksellisuuteen. Siksi suositamme Verohallinnon esimerkin myötä valtiovarainministeriötä (VM) ohjeistamaan jatkossa valtionhallintoa uudistusten valmistelussa, niitä koskevassa päätöksenteossa sekä vaikutusten seurannassa alla olevan listan mukaisesti, kertoo johtava tuloksellisuustarkastaja Tuula Näätänen.
Merkittävien rakenteellisten uudistusten päätöksenteon perusteena on oltava tavoiteltu tuloksellisuuden muutos.
Säädösmuutoksia vaativien rakenteellisten muutosten tavoitteet on ilmaistava selkeästi hallituksen säädösmuutosesityksissä.
Hallinnon merkittäviä rakenteellisia uudistuksia valmisteltaessa on tehtävä selkeä suunnitelma ja päätös siitä, kuinka uudistusten tavoiteltuja vaikutuksia tuloksellisuuteen seurataan ja niistä raportoidaan.
Raportointi rakenteellisten muutosten vaikutuksista on oltava hallituksen vuosikertomuksissa riittävän laadukasta yhteneväisen kehityskuvan saamiseksi.
Uudistusten vaikutuksista pitää raportoida kattavasti eduskunnalle ja eduskunnan esityksiä muutosten vaikutusten seurannasta ja raportoinnista on noudatettava.
Merkittäviä hallinnon rakenteellisia uudistuksia on hyödynnettävä toiminnan tuloksellisuudessa tapahtuvien muutosten arviointiin ja tutkimiseen.
Verohallinnossa rakenteellisille uudistuksille oli hyvät ja riittävät perusteet toimintaympäristön muutosten ja toimivaltuuksia rajaavan lainsäädännön vuoksi. Verohallinnon rakenteelliset muutokset toteutettiin kahdella lainsäädäntöuudistuksella, mutta hallituksen esityksissä muutoksille ei asetettu tavoitteita.
Verohallinto vastasi toimintaympäristön haasteisiin uudistamalla strategiaansa. Se muutti organisaatiotaan palveluiltaan valtakunnalliseksi ja yksiportaiseksi, vähensi henkilöstöä ja toimipaikkoja sekä kehitti sähköisiä järjestelmiä ja nosti henkilöstön osaamistasoa. Eduskunnalle ei kuitenkaan ole raportoitu riittävästi uudistuksen vaikutuksista. Lisäksi valtiovarainvaliokunnan esitystä uudistuksen vaikutusten seurannasta ja eduskunnalle raportoinnista ei ole noudatettu.
– Verohallinnon uudistuksia perusteltiin muun muassa toiminnan tehokkuuden ja laadun paranemisella. Toiminnan palvelukyky ja laatu pääosin parantuivatkin muutosten toteutusaikana. Muutosten todellinen vaikutus tuloksellisuuteen ei kuitenkaan selviä raportoinnin perusteella”, kertoo johtava tuloksellisuustarkastaja Juha Niemelä.
Lisäksi Verohallinnon kohdalla hallituksen tilinpäätöskertomusten ja vuosikertomusten raportointi on ollut vuosittain vaihtelevaa, eikä tehdyn raportoinnin avulla ole ollut mahdollista saada kokonaiskuvaa toiminnan kehityksestä.
***
Verohallinto kerää noin kaksi kolmasosaa Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista, vuonna 2015 noin 55 miljardia euroa. Verohallinnon toimintakulut vuonna 2015 olivat noin 422 miljoonaa euroa.
***
Lisätietoja
