Valtionhallinnossa laaditaan strategioita, joiden yhteys taloudelliseen suunnitteluun ja resurssiohjaukseen on jäänyt heikoksi. Usein strategiat ovat myös tavoitteiltaan päällekkäisiä.
Valtioneuvoston ja ministeriöiden tulisi määrittää paremmin, mikä strategioiden rooli on ohjausvälineenä. Strategioiden suuri määrä yhdistettynä niiden ohjausvaikutuksia koskeviin ongelmiin on riski hyvän hallinnon toteutumiselle. Strategiatyössä määrä on usein korvannut laadun. Kaikilla hallinnossa laadittavilla strategioilla ei ole tosiasiallista ohjausvaikutusta eivätkä kaikki strategioiksi nimetyt asiakirjat ole todellisia strategioita.
Ministeriöiden tulisi selkeämmin määrittää, mitä strategia heidän toiminnassaan tarkoittaa ja mikä on strategioiden ohjauksellinen tarkoitus. Ohjausjärjestelmän selkiyttämiseksi tulisi erilaisia ohjausasiakirjoja kutsua johdonmukaisesti niiden merkitystä kuvaavilla käsitteillä ja nimillä. Selventämistä vaativat erityisesti strategioiden, suunnitelmien, ohjelmien ja raporttien väliset erot. Strategiatyössä tulisi konkretisoida valittuja suuntalinjoja ja varmistua siitä, että tavoitteet, toimenpiteet ja resurssit ovat tasapainossa.
Selvitys perustuu vuosina 2008–2014 tarkastusvirastossa tehtyihin eri hallinnonalojen ohjausjärjestelmätarkastuksiin, tarkastajien haastatteluihin sekä selvityksen yhteydessä tehtyyn strategia-asiakirjojen ja ohjausasetelmien analyysiin.