Valtiovarainministeriön hallinnonalan tulosohjausprosessia on viime vuosina kehitetty. Hallinnonalan johtaminen on kuitenkin edelleen hajautunutta.
Valtiovarainministeriön eri osastot ja hallinnonalan virastot ja laitokset ovat voimakkaita toimijoita. Ne hoitavat tehtäviään varsin itsenäisesti, usein ilman yhteensovittamista hallinnonalan muiden toimijoiden kanssa. Myös virastojen ja laitosten tulosohjauksen sisältö määrittyi aiemmin pitkälti niiden omista lähtökohdista.
Tulosohjauksen toteutus valtiovarainministeriön hallinnonalalla on viime vuosina kehittynyt. Ministeriön johtoryhmätyöskentely on terävöitynyt ja antaa paremmat edellytykset tarkastella hallinnonalan ohjausta kokonaisuutena. Tulosohjauksen valmisteluvastuita on organisoitu uudelleen, mikä on tuonut uusia mahdollisuuksia kokonaisuuden käsittelyyn. Strategiatyö on kehittynyt merkittävästi.
Hallinnonalalla on kuitenkin edelleen runsaasti eri lähtökohdista muodostettuja strategioita. Myös vaikuttavuustavoitteita on paljon ja ne jakautuvat epätasaisesti. Ne ovat enimmäkseen yleisluontoisia pitkän aikavälin tavoitteita, joiden toteutumista on vaikea arvioida. Johtamisen ja seurannan kannalta tällaiset tavoitteet eivät ole toimivia, eikä niillä ole konkreettista ohjausvaikutusta. Tavoitteet olisi asetettava selkeästi niin, että niiden saavuttamista voidaan mitata ja seurata.
Valtiovarainministeriön hallinnonalan tavoitteiden ja niiden toteutumisen raportointi on puutteellista sekä hallituksen vuosikertomuksessa että toimijoiden vuosi- tai toimintakertomuksissa. Siten myös eduskunnan tiedonsaanti hallinnonalan tuloksellisuudesta on puutteellista. Raportointia olisi kehitettävä niin, että tavoitteet ja niiden toteutuminen kävisivät sen perusteella selkeästi ilmi.
Valtiovarainministeriö on merkittävin säädösvalmistelija sekä lukumääräisesti että taloudellisella merkityksellä mitaten. Ministeriössä ei ole yhtenäistä rakennetta säädösvalmistelulle, eikä sen johto seuraa säädöshankkeita järjestelmällisesti. Osastojen ja yksiköiden tulisi tehdä säädösvalmistelussa enemmän yhteistyötä. Säädösmuutosten vaikutusten seurantaa tulisi kehittää niin, että se kohdistuisi merkittävimpiin muutoksiin.
VTV:n ohjausjärjestelmätarkastus kohdistui valtiovarainministeriön hallinnonalan suunnitteluun, johtamiseen ja raportointiin sekä laskentatoimeen, arviointitoimintaan ja sisäiseen valvontaan.
Lisätietoja
