VTV tarkasti yritystukia: EU-säädöksiä noudatetaan, tarpeellisuusharkinnassa parannettavaa

VTV selvitti yritystukien hakemisen, myöntämisen, maksamisen ja käytön valvonnan lainmukaisuutta. Valtio maksoi tukia elinkeinoelämälle yhteensä 4,136 miljardia euroa vuonna 2016, joista VTV:n tarkastus kattaa neljänneksen. VTV havaitsi ongelmia tukien tarpeellisuusharkinnassa. EU:n valtiontukisäädöksiä oli noudatettu hyvin.

Yritystukia koskeneessa laillisuustarkastuksessa selvitettiin, onko yritystukien hakemisessa, myöntämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa noudatettu säädöksiä. Lisäksi selvitettiin, onko yritystukien sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti.

Yritystukien määrä on noussut viime vuosina, mutta tukea saaneiden yritysten lukumäärä on laskenut. Vuonna 2016 valtion talousarviosta maksettiin tukia elinkeinoelämälle yhteensä 4,136 miljardia euroa (3,265 miljardia euroa vuonna 2015). Tarkastus kohdistui yhteensä 12 erilaiseen yritystukeen, ja se kattoi neljänneksen vuonna 2016 maksetuista yritystuista.

VTV havaitsi tarkastuksessaan säädösten vastaisia menettelyjä kuudessa eri yritystuessa sekä joitakin sisäisen valvonnan puutteita dokumentoinnissa. Kaikkien tarkastukseen sisältyneiden yritystukien soveltuvuutta sisämarkkinoille oli tutkittu ennen niiden myöntämistä ja riittäviin toimenpiteisiin oli ryhdytty EU:n valtiontukisäädösten edellytysten täyttämiseksi.

Yritystuet eivät saisi olla tukiautomaatteja silloin kun muutakin rahoitusta on saatavissa

Valtionavustuslaissa säädetään valtionavustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Näihin kuuluu myös tuen tarpeellisuus. Valtionavustusta voidaan pitää tarpeellisena, jos hanketta ei voitaisi toteuttaa ilman avustusta tai jos yhteiskunnallisesti hyödylliseksi arvioitu hanke toteutuisi ilman avustusta selvästi hitaammin tai suppeampana. Valtionavustus ei ole tarpeellinen, mikäli hakija pystyisi rahoittamaan hankkeen tai toiminnan omalla rahoituksella tai omaan pääomaan rinnastuvalla muulla rahoituksella.

– Yritystuen tarpeellisuuden arviointi on hankalaa, koska ulkopuolinen rahoitus voi lähtökohtaisesti aina tuoda jotakin lisäarvoa toteutettavaan hankkeeseen. Lainsäädäntöä ja siitä johdettavia kriteereitä tulisikin selkeyttää, jotta yritystuet eivät muodostuisi tukiautomaateiksi sellaisille yrityksille, joille hankkeiden rahoitus olisi mahdollista muullakin tavoin, toteaa johtava tilintarkastaja Jenni Leppälahti.

Tutustu tarkastuskertomukseen

Kategoriat