Valtio maksaa yliopistoille sekä varsinaista valtionrahoitusta että vastinrahaa suhteessa yliopistojen keräämään uuteen pääomaan. Yliopistojen pääomakeräys on toteutettu pääosin asianmukaisesti, mutta vastinrahailmoitukset on tehty vaihtelevin periaattein ja ne sisältävät suorituksia, jotka eivät ole vastinrahakelpoisia tai joiden vastinrahakelpoisuus on dokumentoitu puutteellisesti.
Vaikka yliopistojen pääomakeräys on toteutettu pääosin asianmukaisesti, yliopistot ovat saaneet valtiolta vastinrahana valtion talousarvion ja tehtyjen päätösten vastaisesti perusteetonta etua. Sen kokonaismäärää on vaikea arvioida ehtojen tulkinnanvaraisuuden vuoksi.
Tarkastuksessa selvitettiin, ovatko pääoman keräysmenettelyt laillisia ja maksatuksen perusteiden valvonta asianmukaista. Lisäksi tutkittiin, onko kerätty pääoma luonteeltaan aitoa ja uutta yksityistä pääomaa sekä tiedot kerätystä yksityisestä rahoituksesta asianmukaisia.
Tarkastusvirasto katsoo, että yliopistoja ei kohdeltu päätöksenteossa tasavertaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole ohjeistanut yliopistoja riittävällä tavalla, eikä se myöskään ole varmistanut lahjoitusten vastinrahakelpoisuutta. Ilmoitukset on tehty vaihtelevin periaattein, ja ne sisältävät runsaasti sellaisia suorituksia, jotka eivät ole päätösten ja ohjeistuksen mukaan vastinrahakelpoisia tai joiden vastinrahakelpoisuus on dokumentoitu puutteellisesti. Myös maksatuksen perusteiden valvonta on ollut puutteellista sekä opetus- ja kulttuuriministeriössä että yliopistoissa. Koska keräyksen aineistoa ei ole tarvinnut toimittaa ministeriölle, erilaisten tulkintojen kokonaisvaikutusta ei ole voitu seurata keskitetysti.
Tarkastusviraston näkemys on, että opetus- ja kulttuuriministeriön on pääomakeräyksen loppuun saattamisen yhteydessä varmistettava yliopistojen tasavertainen kohtelu koko pääomakeräyksen ajalta. Ministeriön on myös huolehdittava yliopistojen valtiolta saaman perusteettoman edun palautuksesta.