Historia
Valtiontalouden tarkastusvirasto ja sen edeltäjät ovat jo vuosisatojen ajan tarkastaneet valtiontaloutta ja valtion taloudenhoitoa. Viraston tehtävät ovat laajentuneet yhteiskunnan ja valtionhallinnon tarpeiden mukaan, mutta perustehtävä on pysynyt samana.
Jo 1500-luvulla perustettiin kamarineuvosto valvomaan kruunun finanssihallintoa. Nykymuotoisen VTV:n syntymäksi katsotaan autonomian ajan vuosi 1824. Silloin senaatin talousosaston varapuheenjohtaja kreivi C. E. Mannerheim ehdotti yleisen revisionioikeuden perustamista. Seuraavan vuoden alusta revisionioikeus ja sen alainen revisiokonttori alkoivat tarkastaa valtionkassan ja sotalaitoksen tilejä.
Seuraavat lähes sata vuotta eivät tuoneet suurempia muutoksia yleisen revisionioikeuden toimintaan. Vuonna 1907 toimintansa aloittaneen yksikamarisen eduskunnan valtiovarainvaliokunta ehdotti kyllä uudistuksia revisio-oikeuteen – valtionhallinto oli autonomian aikana kasvanut hiljalleen – mutta muutokset jäivät muun muassa maailmansodan jalkoihin. Kun Suomi itsenäistyi, viraston rooli alkoi muuttua: se sai tarkastettavakseen myös budjetin noudattamisen.
Vuonna 1923 nimi muuttui Valtion revisiolaitokseksi, joka otti tehtäväkseen myös tarkoituksenmukaisuusvalvonnan. Siinä arvioitiin, ”onko tuhlaavaisuutta tai tarpeettomia menoja ja kustannuksia esiintynyt”.
Jatkosodan alkaessa vuonna 1941 Valtion revisiolaitoksen rinnalle perustettiin Sotatalouden tarkastus. Sen tehtävänä oli tarkastaa sodasta aiheutuneita menoja ja se toimi vuoteen 1946 saakka.
Hyvinvointivaltion rakentaminen toi lisää tarkastettavaa
Vuonna 1948 virasto sai nykyisen nimensä Valtiontalouden tarkastusvirasto. Samalla sen tehtäväkenttä laajeni tilintarkastuksesta laillisuuden ja tuloksellisuuden arviointiin. Muutos heijasti yhteiskunnan kasvavaa tarvetta läpinäkyvyyteen ja vaikuttavuuteen julkisessa hallinnossa.
VTV toimi valtiovarainministeriön alaisuudessa. Ministeriö ja valtioneuvosto saattoivat antaa sille tehtäviä, vaikka VTV olikin itsenäisempi kuin aiemmin. Suomalaisen hyvinvointivaltion kasvu toi tulevina vuosikymmeninä virastolle paljon lisää tarkastettavaa.
Vuonna 1973 viraston tiedonsaantioikeuden laajenivat. Siitä lähtien VTV:llä on ollut vapaus valita itsenäisesti ja riippumattomasti tarkastusaiheensa sekä se, miten laajasti se kutakin aihetta tarkastaa.
Riippumattomuus vahvistui eduskunnan yhteydessä
Asema valtiovarainministeriön alaisena virastona koettiin hankalaksi, sillä ministeriö oli yksi viraston tarkastuskohteista. Siksi jo 1960-luvun lopulla ehdotettiin ensimmäisen kerran VTV:n sijoittamista eduskunnan yhteyteen.
Osana perustuslain uudistamista vuonna 2001 VTV siirrettiin eduskunnan yhteyteen. Siirto vahvisti VTV:n asemaa riippumattomana tarkastusviranomaisena. Virasto sai perustuslaillisen aseman, ja sen tehtävistä säädettiin omassa laissa. VTV:n rooli osana parlamentaarista valvontaa vakiintui, ja yhteys eduskuntaan toi mukanaan tiiviimpää vuorovaikutusta erityisesti valtiovarain- ja tarkastusvaliokunnan kanssa.
Uudet tehtävät ja laajentuva rooli
2000-luvulla VTV:n tehtävät ovat laajentuneet valvontatehtäviin. Vuonna 2009 VTV sai tehtäväkseen valvoa vaalirahoitusta. Euroopan neuvoston korruption vastainen toimielin oli todennut vuonna 2007, että vaalirahoituksen valvonta kuuluisi puolueettomalle taholle. Näin tehtävä siirtyi oikeusministeriöstä VTV:lle. Vuonna 2010 VTV alkoi valvoa myös puoluerahoitusta.
EU-säännösten myötä jokaisessa jäsenmaassa oli oltava riippumaton taho, joka valvoo finanssipoliittisen lain noudattamista ja arvioi muun muassa makroennusteiden luotettavuutta. Suomessa finanssipolitiikan valvonnan tehtävä lankesi VTV:lle vuoden 2013 alusta alkaen muun muassa siksi, että VTV:llä oli jo kokemusta finanssipolitiikan tarkastuksesta.
Tarve poliittista näkyvyyttä lisäävälle avoimuusrekisterille nousi ensimmäisen kerran esiin vuonna 2014. Rekisterin tehtävänä on ylläpitää poliittista läpinäkyvyyttä, jotta suunnitelmallinen vaikuttaminen eli lobbaaminen ministeriöihin ja hallitukseen ei jäisi pimentoon. Avoimuusrekisteri avautui vuoden 2024 alussa rekisterinpitäjänään VTV.
Vaali- ja puoluerahoitusvalvonnan sekä avoimuusrekisteritehtävän myötä VTV:lle on tullut neuvontatehtäviä: virasto ohjeistaa ehdokkaita ja vaaleissa valittuja sekä avoimuusrekisteriin ilmoituksia jättäviä.
Yhteistyötä kansainvälisten kollegavirastojen kanssa
Ylimpänä tarkastajana VTV:llä ei ole kotimaisia kollegavirastoja. Siksi VTV onkin jo 1950-luvulta alkaen hakenut kumppaneita kansainvälisistä yhteisöistä.
VTV osallistui ylimpien ulkoisten tarkastusviranomaisten kansainvälisen järjestön INTOSAIn yleiskokoukseen ensimmäisen kerran vuonna 1956. Eurooppalaisessa tarkastusvirastojen kattojärjestössä EUROSAIssa VTV on ollut mukana sen alusta eli 1980-luvun lopulta alkaen.
Suomen EU-jäsenyyden myötä VTV sai oikeuden ja velvollisuuden tarkastaa myös Suomen ja Euroopan unionin välistä varojen siirtoa.
Varojen vahti -teos kokoaa 200 vuotta viraston historiaa
Tahdotko tietää tarkemmin valtion varojen tarkastamisesta sekä Valtiontalouden tarkastusviraston historiasta? Tutustu viraston 200-vuotisjuhlavuoden kunniaksi julkaistuun Varojen vahti -teokseen.
