VTV:n finanssipolitikan valvonnan tiimi on tuonut säännöllisesti päivittyvän suhdannetilanteen lämpökartan VTV:n verkkosivuille. Lämpökartta antaa reaaliaikaisen kuvan Suomen talouden suhdannetilanteesta. VTV hyödyntää lämpökarttaa finanssipolitiikan analyyseissään. Nyt sinäkin voit hyödyntää sitä suhdannevaihteluiden hahmottamiseksi!
Finanssipolitiikkaa suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa on tärkeää, että käsillä on oikeansuuntainen arvio vallitsevasta suhdannetilanteesta. Siksi suhdannetilannetta kannattaa arvioida useammalla eri keinolla. Yksi keino, jota VTV:n finanssipolitiikan valvonnan tiimi on hyödyntänyt analyyseissään jo pari vuotta, on suhdannetilanteen lämpökartta. Aikaisemmissa raporteissaan tiimi on hyödyntänyt kvartaalihavaintoihin perustuvaa lämpökarttaa. Jatkokehittämiseen jälkeen käytössä on nyt tarkempi ja suhdannevaihteluille herkempi kuukausitason lämpökartta. Tämä lämpökartta on nyt julkaistu VTV:n verkkosivuilla myös muiden käyttöön. Voit tutustua lämpökarttaan tästä.
Lämpökartan avulla voi arvioida Suomessa vallitsevaa suhdannetilaa melkein reaaliajassa. Lämpökartta perustuu Viron finanssipolitiikan valvontaelimen tekemään pohjaan, joka on muokattu Suomen olosuhteisiin sopivaksi.
Lämpökartta koostuu taloutta kuvaavista indikaattoreista
Lämpökartta tarkastelee suhdannetilaa seuraamalla Suomen talouden tilaa kuvaavien indikaattorien kehitystä. Indikaattorit on valittu sillä perusteella, että ne ovat historiassa kuvanneet hyvin suhdannevaihteluita, niistä on kuukausittaista dataa saatavilla ja ne ovat kytköksissä BKT:n kehitykseen.
Lämpökartassa käytetään tilastotietoja yhdestätoista indikaattorista, jotka ovat: kapasiteetin käyttöaste, työttömyysaste, työllisyysaste, avoimet työpaikat, palkkasummakuvaaja, kuluttajahintaindeksi sekä talouden ilmapiiriä kuvaavan indikaattorin (Economic Sentiment Indicator, ESI) alaindikaattorit: teollisuusyritysten, palveluyritysten, kuluttajien, rakennusyritysten ja vähittäiskaupan yritysten luottamusindikaattori. Indikaattoreita voi tarpeen mukaan lisätä, vähentää tai vaihtaa. Lämpökarttaa varten indikaattorien arvot standardoidaan, jotta ne saadaan yhteismitallisiksi.
Kuvio 1. Vuodet 2020 ja 2021 suhdannetilanteen lämpökartassa.
Lämpökartan värit muuttuvat indikaattorien arvojen muutoksen mukaisesti. Punainen väri kuvaa tilannetta, jossa kyseisen indikaattorin perusteella talous operoi keskitasoa korkeammalla tasolla, esimerkiksi työllisyys paranee ja palkat nousevat. Vastaavasti talouskehityksen hidastumista kuvataan sinisellä sävyllä. Mitä suurempi osuus indikaattoreista on punainen tai sininen samaan aikaan, sitä todennäköisempää on, että taloudessa koetaan hyviä tai huonoja aikoja.
Lämpökartasta on koottu sekä kuukausi- että vuositason yhdistelmäindikaattori
Yksittäisistä suhdanneindikaattoreista on koottu myös yhdistelmäindikaattori, jonka arvo lasketaan lämpökartan muuttujista. Yhdistelmäindikaattorin muuttujia on painotettu seuraavasti: talouden ilmapiiriä kuvaavan indikaattorin (ESI) alaindikaattorit vastaavat 40 % painoarvosta ja loput muuttujat kukin 10 %:ia. Näin ollen puolet painoarvosta tulee reaalitalousmuuttujista ja puolet ilmapiiri-indikaattoreista. ESI:n alaindikaattorien yksittäisten muuttujien painoarvoja päivitetään suhteessa toisiinsa vastaavilla suhteellisilla painoilla kuin komissio painottaa. Löydät tarkat painotukset tämän sivun muuttujataulukosta.
Kuvio 2. Yhdistelmäindikaattori sekä kuukausi- että vuositasolla.
Kuviossa 2 näkyy sekä kuukausi- että vuositason yhdistelmäindikaattorin arvot. Kuten kuvio osoittaa, kuukausitason yhdistelmäindikaattori onnistuu hahmottamaan suhdannetilannetta paljon herkemmin kuin vuositason indikaattori. Tämä näkyy etenkin vuoden 2020 havainnoissa ja siinä kuinka tarkkaan indikaattori reagoi koronakriisiin. Kuten kuviosta käy ilmi, kuukausitason indikaattori reagoi hyvin herkästi Suomen talouden äkkipysähdykseen huhtikuussa 2020.
Yhdistelmäindikaattori ja tuotantokuiluarvio kehittyvät samankaltaisesti
Kuviossa 3 yhdistelmäindikaattorin aikasarjaa verrataan VTV:n Euroopan komission menetelmällä laskemiin kevään 2020, syksyn 2020 sekä syksyn 2019 tuotantokuiluarvioihin. Pitkällä aikavälillä tuotantokuiluarvio ja yhdistelmäindikaattori ovat kehittyneet samansuuntaisesti eli käsitys suhdannetilasta, erityisesti sen kehityssuunnasta ja käännepisteistä, on samankaltainen kumpaakin tapaa sovellettaessa.
Kuvio 3. Vuositason yhdistelmäindikaattori ja tuotantokuiluarviot vuosilta 2019 ja 2020.
Tuotantokuilua ei voi havaita vaan se on arvio, joka VTV:ssa lasketaan Euroopan komission ja sen jäsenmaiden yhteisesti sovitulla tuotantofunktiomenetelmällä. Menetelmällä lasketaan arvio potentiaalisesta tuotannosta, ja sen avulla määritellään tuotantokuilu. Tuotantokuilu on potentiaalisen tuotannon ja tietyn ajanhetken tuotannon eli BKT:n erotus. Tuotantokuiluarvio antaa suhdannetilalle numeerisen arvon, jota käytetään rakenteellisen jäämän laskennassa, eli suhdannevaihteluista ja kertaluonteisista tekijöistä puhdistetun julkisen alijäämän laskennassa. Rakenteellisen jäämän suhdannekorjaus tehdään EU-maiden yhdessä sopiman menetelmän avulla tuotetulla tuotantokuilulla. Lämpökartta ei korvaa tämän menettelyn tuotantokuilua, mutta sitä voidaan käyttää vertailutietona.
Yhdistelmäindikaattori tarkentuu ajan myötä hyvin vähän
Lämpökartan ja sen perusteella lasketun yhdistelmäindikaattorin erona ja etuna tuotantokuilusarjaan nähden on se, että lämpökartta perustuu pelkästään sellaisiin tilastotietoihin, jotka päivittyvät yleensä vain vähän. Tuotantokuiluarviossa puolestaan kuva talouden tilasta voi muuttua merkittävästi, kun siinä käytetyt tilastotiedot ja ennusteet tarkentuvat.
Suomen julkinen velkasuhde eli julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen on tällä hetkellä korkea. Velkasuhde halutaan vakauttaa tämän vuosikymmenen aikana. Velkasuhteen vakauttaminen todennäköisesti edellyttää kiristävää finanssipolitiikkaa noususuhdanteessa, missä ei onnistuttu vuosien 2017–2019 aikana. Koronakriisin jälkeen siinä on kuitenkin onnistuttava. Onnistumisen mahdollisuutta lisää selkeämpi käsitys ajankohtaisesta suhdannetilasta.