EU:n aluetuki alensi työttömyysastetta ja lisäsi työpaikkoja mutta ei nostanut asukkaiden tuloja eikä koulutustasoa, selviää Ville Vehkasalon tutkimuksesta. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että EU:n aluepolitiikka on jossain määrin tuloksellista, mutta kaikkien ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan muitakin politiikkatoimia.
Vehkasalo tutki EU:n aluekehitysrahaston EAKR:n tuen vaikutuksia Pohjanmaan rannikkokunnissa, jotka siirrettiin Länsi-Suomen tukialueelta Pohjois-Suomen korkeamman tuen alueeseen vuonna 2007. Hän havaitsi, että työttömyysaste aleni etenkin niillä alueilla, joilla EU:n tuki kasvoi siirron johdosta euromääräisesti eniten. Myös työpaikkojen määrä kasvoi jonkin verran, mutta asukkaiden käytettävissä olevat tulot tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lukumäärä eivät lisääntyneet. Tämä viittaa siihen, että aluepoliittiset toimet eivät yksinään riitä saavuttamaan kaikkia EU:n aluepoliittisia tavoitteita.
”Kuntien siirto tukialueelta toiselle johtui muutoksista EU-lainsäädännössä, ja käytännössä satunnaisesti valikoitunut alue sai huomattavan lisätuen 2007–2013, kun tavallisesti EU:n aluetukia jaetaan alueille, joilla menee taloudellisesti heikommin. Näin saimme EU:n alueohjelmien vaikutuksista tietoa, jota muutoin olisi ollut vaikea saada. Olemassa oleva tieto tukien vaikutuksista on ristiriitaista.” Vehkasalo valottaa.
Tutkimuksessa verrattiin Pohjois-Suomen tukialueeseen siirretyn alueen työttömyysastetta, työpaikkojen määrää, käytettävissä olevia tuloja sekä korkea-asteen koulutuksen saaneiden määrää vuosilta 2007–2013 Pohjanmaan, Satakunnan ja Keski-Suomen alueisiin, jotka jäivät Länsi-Suomen tukialueeseen. Tutkitulla ohjelmakaudella 2007–2013 Länsi-Suomessa tukea maksettiin vuosittain 17 euroa asukkaalta ja Pohjois-Suomessa 70 euroa asukkaalta. EU käytti ohjelmakaudella 2007–2013 vuosittaisesta budjetistaan kolmanneksen, noin 50 miljardia, rakennerahastojen kautta jaettaviin aluepoliittisiin tukiin.
Ville Vehkasalo työskentelee johtavana tuloksellisuustarkastajana Valtiontalouden tarkastusvirastossa. Tutkimus julkaistiin Region-lehdessä 2.7.2018. Tutkimus perustuu vuonna 2016 julkaistuun tarkastukseen Rakennerahasto-ohjelmien vaikuttavuus (21/2016).
