Työpajavalmennus lisää nuorten opiskeluintoa mutta ei edistä työllistymistä

Työpajavalmennus innosti erityisesti 21–24-vuotiaita tai vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita jatkamaan opiskeluaan ja sitä nuorempia suorittamaan toisen asteen tutkintonsa loppuun. Etsivän nuorisotyön mitoitus kunnissa ei aina vastaa palvelun tarvetta.

Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta ovat räätälöityjä toimenpiteitä, joilla pyritään auttamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Molempia palveluita järjestävät pääasiallisesti kunnat, mutta toimintaa tuetaan valtionavustuksin.

Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti nuorten työpajatoiminnan tavoitteiden toteutumista ja vaikuttavuutta vuosina 2013–2016 sekä etsivän nuorisotyön resurssien kohdentumista ja kustannustehokkuutta vuosina 2014–2017.

Opiskelu lisääntyi erityisesti yli 20-vuotiailla ja toisen asteen koulutuksen suorittaneilla nuorilla

Työpajavalmennus ohjaa erityisesti yli 20-vuotiaita toisen asteen tutkinnon jo suorittaneita opiskelemaan uutta tutkintoa tai ammattia.

Nuorempien 17–20-vuotiaiden ja ilman toisen asteen tutkintoa olevat suorittivat vertailuryhmää useammin loppuun toisen asteen tutkintonsa ensimmäisenä valmennusjakson jälkeisenä vuonna. Työpajavalmennuksen ei havaittu vaikuttaneen osallistuneiden työllistymiseen.

”Nuorten työpajatoimintaa tulisi kehittää siten, että työpajavalmennus tukisi vielä nykyistä selvemmin alle 20-vuotiaiden ja ilman toisen asteen tutkintoa olevien nuorten opiskelua ja toisen asteen tutkintojen suorittamista”, johtava tuloksellisuustarkastaja Tanja Kirjavainen sanoo.

Etsivän nuorisotyön tehokkuutta voisi parantaa kohdentamalla valtionavustuksia myös alueellisen tarpeen mukaan

Tavoitteena on ollut, että etsivää nuorisotyötä olisi tarjolla kaikissa Suomen kunnissa. Etsivän nuorisotyön palveluiden mitoitus kunnissa ei kuitenkaan ollut yhteydessä nuorten palvelun tarvetta kuvaaviin tekijöihin, kuten siihen kuinka suuri osuus nuorista on kokonaan koulutuksen tai työelämän ulkopuolella.

”Etsivän nuorisotyön tehokkuutta voisikin parantaa kohdentamalla valtionavustuksia myös alueellisen palvelutarpeen mukaan”, Tanja Kirjavainen toteaa.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vahvistetaan tulevina vuosina. Lisäksi hallituksen oppivelvollisuuden laajentamishankkeessa nuorten työpajatoiminta mainitaan yhtenä oppivelvollisuuteen sisältyvistä opinto- ja tukimuodoista.

Tutustu julkaisuun: Nuorten työpajatoiminnan vaikuttavuus ja etsivän nuorisotyön resurssit ja tehokkuus

Lisää VTV:n tarkastuksia ja tietoa hyvästä hallinnosta: VTV.fi

Kategoriat