VTV suositteli suunnitelman tekemistä viime vuoden kesäkuussa. Aihetta on käsitelty sen jälkeen laajasti eri verkostoissa.
Ulkoministeriö tiedotti maaliskuussa Suomen kansainvälisen ilmastorahoituksen kaksinkertaistuvan tällä hallituskaudella. Samalla ulkoministeriö julkaisi ensimmäistä kertaa pitkän aikavälin suunnitelman Suomen kansainvälisestä ilmastorahoituksesta. Suunnitelma ulottuu vuoteen 2026 saakka.
VTV tarkasti Suomen kansainvälistä ilmastorahoitusta viime vuonna ja suositteli jo kesäkuussa, että ministeriö tekisi julkisen suunnitelman siitä, miten kasvavaa rahoitusta kohdennetaan ja mitä sillä erityisesti halutaan saada aikaan.
Marraskuussa 2021 VTV:n suositukset saivat tukea Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) väliarviossa, jossa arvioitiin hallitusohjelman kehityspoliittisten kirjausten edistymistä. VTV:n tarkastushavaintoihin viitaten KPT totesi, että Suomen ilmastorahoituksen tavoitteet olisi selkeytettävä ja niiden toteutumista olisi seurattava aiempaa järjestelmällisemmin.
Edelleen tammikuussa 2022 KPT:n ilmastorahoitusta käsittelevä työryhmä julkaisi Suomen kansainvälistä ilmastorahoitusta koskevan analyysin. Siinä toimikunta vielä vahvisti suosituksiaan ehdottamalla, että ilmastorahoitusta ohjattaisiin lainsäädännöllä ja sitä käsiteltäisiin myös muussa ylivaalikautisessa ilmastopoliittisessa suunnittelussa.
Tarkastustulokset herättivät kiinnostusta ja keskustelua
Vuorovaikutus VTV:n tarkastajien ja ulkoministeriön välillä toimi hyvin koko tarkastusprosessin ajan. Alustavista tarkastushavainnoista käytiin keskustelua temaattisissa pienryhmissä ja lopulta tarkastuskertomusluonnoksen pohjalta seminaarissa, johon osallistui viitisenkymmentä ministeriön edustajaa.
Tarkastuksen alkuvaiheista lähtien oli tiedossa, että Kehityspoliittinen toimikunta tulee tekemään oman analyysinsä Suomen kansainvälisestä ilmastorahoituksesta. Siksi oli mahdollista suunnitella, miten työt tukisivat ja täydentäisivät toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla.
KPT on parlamentaarisesti ja yhteiskunnallisesti edustava kehityspolitiikan neuvoa-antava elin. Sen verkostojen kautta oli mahdollista herättää varsin laajaa kiinnostusta tarkastuksen tuloksiin jo ennalta.
KPT:n järjestämissä tilaisuuksissa sen jäsenistöön kuuluvien kansanedustajien, kansalaisjärjestöjen ja muiden eturyhmien edustajien oli mahdollista keskustella VTV:n tarkastuksen ja KPT:n analyysin tuloksista sekä antaa ulkoministeriölle evästyksiään tulevaan ilmastorahoitussuunnitelmaan. Eräät näistä, kuten Fingo ja Suomen YK-liitto, hyödynsivät VTV:n tarkastuskertomusta myös omassa työssään ja viestinnässään.
